Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Merja tavattavissa koti-Suomessa

  • ma 20.2. Ylitorniossa K-supermarketin pihalla klo 12, Torniossa Prisman piha-alueella klo 15 , Kemissä Olutravintola Kukossa, Valtakatu 10,  klo 18
  • ti 21.2. Pudasjärvi, torilla klo 11
  • pe 7.4. Suomussalmi, Suomen ensimmäisen itsenäisyysjulistuksen 100-vuotispäivän juhla klo 10

    Perjantaina 13.1. Ristijärvellä kuntavaaleja käynnistelemässä.

    Perjantaina 13.1. Ristijärvellä kuntavaaleja käynnistelemässä.

Viikko 8

  • parlamentin vihreä viikko eli toimintaa kotimaassa
  • olen tavattavissa ma 20.2. Ylitorniossa K-supermarketin pihalla klo 12, Torniossa Prisman piha-alueella klo 15 , Kemissä Olutravintola Kukossa, Valtakatu 10, klo 18 sekä ti 21.2. Pudasjärven torilla klo 11
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Kuurona ja sokkona

Yli 450 järjestöä, 101 oikeustieteen professoria, 3,5 miljoonaa Euroopan kansalaista… mutta vetoomukset kaikuivat kuuroille korville.

EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta vastaan on kampanjoitu pitkään ja laajapohjaisesti. Päättäjille lähettämässään avoimessa kirjeessä järjestöt esittivät syvän huolensa tänään parlamentin äänestyksessä hyväksytystä sopimuksesta, joka voimaan astuessaan voi heikentää työntekijöiden ja ympäristön suojelua ja tarjota ulkomaisille sijoittajille tehokkaita työkaluja hyökätä yleistä etua ajavaa sääntelyä vastaan.

Kaikki kauppasopimuksen vastustajat on leimattu tämän päivän keskustelussa Le Penin ja Trumpin kumppaneiksi, äärivasemmistolaisiksi tai äärioikeistolaisiksi.

Niinpä niin. Sellaisiahan ne ammattiliitot, viljelijäyhdistykset, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit ja valtioiden suvereniteetin puolustajat ovatkin…

Kanadan pääministeri Trudeau näyttää pehmoisella, feministisellä imagollaan sekoittaneen parlamentinkin järjen. Sama mies kävi juuri Trumpin luona hymistelemässä tukensa Keystone XL-öljyhiekkaputkelle, mutta nyt hänen pitäisi muka toimia kauppasopimuksen edistyksellisyyden takuumiehenä?

Vaikka olen feminismistä ja pakolaispolitiikasta Trudeaun kanssa samoilla linjoilla, ei tästä tule kauppoja.

Lue lisää

Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.

Hyvää ystävänpäivää!

Kun minä olin rikki,

sinä teit minut ehjäksi.

Puhalsit haavoihini,

silitit tukkaa,

olit lähelläni, kun eniten tarvitsin

ja vähiten ymmärsin pyytää.

Ystäväni – kiitos kun olet ❤

Uudistuksia perustellen ja yhteistyössä

Liikenneministeri Bernerin tiedotustilaisuus eilen taisi lopulta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa kaivattuja vastauksia.

Perusteluja liikennejärjestelmän kokonaisremontille on, mutta tämä visio taitaa nyt kompastua omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen. Jos hallituskumppanit, ministeriöt tai sidosryhmät irtautuvat kiireesti selvityksestä ei se todennäköisesti etene poliittisestikaan.

Kenenkään ei siis vielä tämän selvityksen perusteella kannata huolestua tulevista lisämaksuista tai auton arvon alenemisesta.

Voi ajatella, että liikenteessä muuttuisi tämän esityksen myötä kaikki paitsi liikennesäännöt. Siihen nähden aikataulu tälle uudistukselle on kerta kaikkiaan kestämätön. Yksityiskohdat saattavat lausuntokierroksen jälkeen muuttua, eikä tiedossa olevan informaation perusteella ole vielä kenenkään mahdollista arvioida uudistuksen kokonaisvaikutuksia.

Lue lisää

Missä virkavalta?

Aikoinaan Suomen hallituksessa väännettiin moneen kertaan kättä sisäministeriön alaisista poliisiresursseista. Rahoitusta leikattiin jo silloin, kun itse tappelin loppuun asti esimerkiksi liikkuvan poliisin rahoituksen puolesta.

Sittemmin leikkauslinja on vain jatkunut.

Viime keväänä sisäisen turvallisuuden selonteon julkaisun jälkeen heräsi monenlaisia ajatuksia mieleen. Miten Suomen sisäinen turvallisuustilanne näyttäytyy tänään? Riskit kasvavat, eivätkä vähiten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kautta. Missään ei tunnuta puhuvan siitä, että samanaikaisesti kasvavien riskien kanssa poliisin määrärahoja leikataan roimasti.

Viime vuosina on loikattu kohti sotilaallisen puolustuksen määrärahojen jatkuvaa lisäämistä ja ennen Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi myös Nato-into oli kova. Nyt se sama energia laitetaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen.

Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät kuitenkin kasvavissa määrin juuri niille yhteiskunnan sektoreille, joissa ongelmia eivät suinkaan ratkaise suurimittainen liikekannallepano vaan riittävät ja toimivat poliisivoimat.

Lue lisää

Kompromissi jonka kanssa voi elää

Tänään keskiviikkona Euroopan parlamentti äänestää tämän kauden varmasti kiistellyimmästä ja poliittisesti mielipiteitä eniten jakavasta liikennealan sääntelykokonaisuudesta, nimittäin 4. rautatiepaketin poliittisesta pilarista.

Kyseessä on kokonaisuus, jota Suomessa on ennakoitu jo oman ministerikauteni aikana ja jota tämänhetkinen hallitus on käyttänyt keppihevosena hötkyillessään rautatieliikenteen kilpailun avaamisen kanssa.

Kunnon poliittisen kompromissin tavoin lainsäädäntökokonaisuus on sellainen, jota ei rakasta kukaan: eivät markkinaliberalistit oikealla (”aivan liian maltillinen kokonaisuus, vasemmisto jarruttaa edistystä”) eivätkä toverit vasemmalla (”Ranskan ja Italian perinteiset työpaikat vaarassa!”).

Omasta mielestäni rautatiepaketti on kompromissi, jonka kanssa voi elää – tämän parempaa ei tästä koneistosta tule irtoamaan. Euroopan yhtenäisen rautatiealueen luominen on osa EU:n liikennepoliittista agendaa ja erityisesti matkustajien kannalta kannatettava projekti. Neljäs rautatiepaketti on harjoitus, jolla tämä projekti saatetaan päätökseensä. Olisi taistelua tuulimyllyjä vastaan vastustaa yhtenäisen rautatiealueen luomista.

Neuvottelut poliittisesta pilarista oli pitkät ja kiviset, mutta – ottaen huomioon vallitsevat poliittiset valtasuhteet ja niiden aiheuttamat realiteetit – lopputulos on siedettävä ja riittävän tasapainoinen. Tällä paketilla luodaan alalle selkeä aikataulu ja yhtenäiset pelisäännöt, ja siirtymäajat ovat niin pitkät että kaikki toimijat ennättävät valmistautua tulevaan huolella.

Lue lisää

Yhteinen häpeä

WHO:n maanantaisen raportin mukaan Aleppossa on 270 000 ihmistä jumissa, eikä alueella ole enää toimivia sairaaloita. Pelastajilta on ruumispussit loppu. Ennenaikojaan syntyneitä vauvoja ei voi enää pitää keskoskaapeissa, koska ei ole sairaaloita.

Järjetöntä tuhoa, kaikkien pelisääntöjen rikkomista humanitääristen kohteiden tuhoamisella.

Kyllähän tässä iskee epätoivo. Ymmärrän hyvin ihmisten kysymykset, onko Suomi tai Eurooppa tehnyt tarpeeksi konfliktin katkaisemiseksi ja rauhan luomiseksi. Näitä ihmisiä on autettava.

Niin kotimaamme kuin EU on tuominnut sotilaalliset toimet ja varsinkin niiden tarkoituksellisen kohdentamisen siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin.

Mutta tuomitseminen ei riitä.

Kaikki mahdollisuudet ja kanavat on käytettävä, jotta saamme konfliktin osapuolet sitoutumaan koko maata koskevaan tulitaukoon ja varmistamaan humanitaarisen avun saaminen perille. Eri maiden hallitusten tasolla on tehty toimia, mutta myös Venäjän kansalaiset pitäisi saada vetoamaan omiin päättäjiinsä silmittömän tuhoamisen lopettamiseksi.

Lue lisää

Vammaisten asumispalveluissa rikotaan perusoikeuksia

Asia on sanottava niinkuin se on: Suomessa vammaisten asumisen järjestämisessä on paljon korjattavaa.

Uuden hankintalain valmistelun yhteydessä on nostettu esiin yhtenä selkeänä epäkohtana vammaisten yksilöllisten sosiaalipalvelujen, kuten asumisen ja avustamisen, järjenvastainen kilpailutus.

Esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on palveluita kilpailutettu kuulematta asianosaisia, vetoamalla hankintalakiin ja sen taustalla olevaan direktiiviin. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille on aiheutunut turhaa kärsimystä palveluntarjoajan vaihtuessa. Muutaman vuoden välein toteutettava tarjouskilpailu ei vammaisten erityispalveluissa ole tarkoituksenmukaista.

Suomen kehitysvammaisten säätiö on vedonnut asiassa Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan, perustellen että Unionin hankintadirektiivi ja sen kansallisen sovelluksen toimeenpano aiheuttaa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Vetoomusvaliokunta ei aikonut ottanut asiaa käsittelyyn, sillä komissio perusteli vastineessaan – aivan oikein – että ongelma ei ole hankintadirektiivissä vaan siinä tavassa, jolla Suomi ja suomalaiset viranomaiset sitä soveltavat.

Vastuuta ei voi kuitenkaan vierittää pelkästään suomalaisille. EU-direktiivin perusteella harjoitetaan syrjintää EU:n jäsenmaassa. Vammaisten ihmisoikeuksia poljetaan Suomessa tavalla, joka rikkoo EU:n perusoikeuskirjan 10 ja 12 artiklan mukaisia oikeuksia. Hankintamenettelyt pitäisi järjestää ja saattaa loppuun aina kunnioittaen täysimääräisesti edunsaajien perusoikeuksia (tässä tapauksessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 2 periaatteita ja erityisesti 19 artiklaa, jossa tunnustetaan kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet).

On komission vastuulla valvoa, että jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset eivät sovella EU-direktiivejä perusoikeuksien vastaisesti.

Onnistuin perustelemaan asian käsittelyn jatkamisen vetoomusvaliokunnalle, joten tämä taistelu ei vielä ole ohi.

Lue lisää