Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Merja tavattavissa koti-Suomessa

  • ma 27.11. Helsinki, Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalipaneeli klo 18–20, Helsingin yliopisto
  • su 10.12. Suomussalmi, joulupuurot työväentalolla klo 15
  • ma 11.12. Helsinki, Ilta-Sanomien presidenttimessut Sanomatalossa klo 11.30; jouluglögit Vasemmistoliiton puoluetoimistolla klo 15
  • ti 12.12. Turku, luento Eduskuntatutkimuksen keskuksen Presidentinvaali-sarjassa klo 10–12; ICAN tilaisuus eduskunnassa klo 14, kampanjatilaisuus Jakomäessä Helsingissä klo 16–18.30
  • ke 13.12. Helsinki, Vanhat Toverit, Hakaniemi klo 11

Viikko 47

  • tiistaina ympäristövaliokunnan kokouksia Brysselissä
  • keskiviikkona UITP kansainvälinen älyliikenteen seminaari sekä EP:n kuljetusalaa ja lähetettyjä työntekijöitä koskeva seminaari Tallinnassa
  • torstaina liikennevaliokunnan kokouksia Brysselissä
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Arvon presidentti

Merja on Vasemmistoliiton ehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Lisätietoa kampanjateemoista ja kampanjakiertueesta löydät osoitteesta merja2018.fi

Komissio laittaa vauhtia liikenteen päästövähennyksiin

Euroopan komissio julkaisi tänään autonvalmistajia koskevat, uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteet, vuosille 2025 ja 2030. Pidän asetettuja tavoitteita kunnianhimoisina, mutta täysin saavutettavissa olevina.

Euroopan suurimpana T&K-investoijana autoteollisuus satsaa noin 45 miljardia euroa vuosittain tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkossa summa tulee väistämättä kasvamaan, sillä vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö vaatii uusia investointeja.

Euroopan suurimpana vientialana autoteollisuus on aina ollut huolissaan kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Realiteetti on kuitenkin se, että ilmastotyössä ei tapahdu liikenteen osalta mitään, elleivät tavoitteet ole kohdillaan. Volkswagenin päästöskandaali viimeistään osoitti, kuinka häikäilemättömästi lainsäädännön porsaanreikiä on vuosikymmenet käytetty hyväksi.

Lue lisää

Lobbarilista

Viikolla 43 tavatut vaikuttajat:

24.10. Gibraltarin edustajat, Gibraltarin asema Brexitin jälkeen; Airports Council International, lentokenttien kilpailu Euroopassa
27.10. Autotuojat, Autoteollisuus ja Suomen autokierrätys, liikenteen päästöt ja polttoaineet

Lue lisää

Onnea YK ja onnea presidentti Halonen!

Vuoden YK:n ystävä -kunniamaininta jaetaan tänään, YK:n päivänä presidentti Tarja Haloselle. Palkintoperusteissa kerrotaan, kuinka presidentti Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa, ja kuinka hänen koko uraansa on leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Ottaisipa Suomi Halosesta mallia!

Me olimme ennen aktiivisia YK:ssa ja rauhanturvaamisessa – mihin kansainvälinen poliittinen profiilimme on kadonnut? Rauhansovittelu oli ylpeyden aiheemme – miksi emme nosta sitä vientituotteeksemme aseiden sijaan?

Lue lisää

Ydinasekielto nyt!

Jos jotain olisin tämän päivän lapsille toivonut, niin sitä että heidän ei tarvisisi pelätä ydinaseita samalla tavalla kuin oma sukupolveni on pelännyt.

Valitettavasti ydinaseet ovat täydessä toimintavalmiudessa joka ikinen päivä. Vaikka aihe on painunut julkisessa keskustelussa unholaan, on ydinsodan uhka yhtä todellinen kuin omassa lapsuudessani. Tämän päivän ydinaseet ovat myös tuhansia kertoja tuhovoimaisempia kuin vaikkapa Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut pommit.

Ydinräjäytyksen seuraukset ilmakehään voisivat aiheuttaa silmänräpäyksessä kokonaisia maanosia kattavan humanitaarisen ja ympäristökatastrofin.

Lue lisää

Ei kuolla vielä

Suomi on ollut Euroopan Unionin jäsen vuodesta -95 ja tänä aikana edunvalvontamme on monessa kohtaa perustunut kuolemiseen.

On eletty läpi turvekriisit ja rikkidirektiivit. Ja aina osa teollisuudesta on käynyt Brysselissä kuolemassa. Jälkikäteen katsottuna elämä on kuitenkin jatkunut ja parhaimmillaan teollisuudelle on koitunut muutoksista enemmän voittoja kuin tappioita.

Jälleen on yhden kuoleman aika. Suomalainen metsäteollisuus kituu LULUCF:n maankäyttövaatimusten kourissa. Kaikki on menetetty ja metsänomistajatkin kuolevat pystyyn. Mitään ei voida tehdä, uusi suunniteltu teollisuus vetää liikkuvat taakse.

Vai noinkohan sittenkään? Oliko komissiolla todellakin tarkoitus kurittaa pientä vaivaista Suomea, sulkea sen ovet ja lukita ikuisiksi ajoiksi meidät metsäreservaatiksi, puskemaan vihreää kultaa?

No, ei ollut.

Lue lisää

Suomi Itämeren rauhanneuvottelijaksi

Olemme tällä hetkellä kansana tienristeyksessä.

Globaali kehitys, jonka juuret ovat menneissä päätöksissä, on sysännyt liikkeelle muutosten aallon, joka saavutti vihdoin myös Suomen. Me elämme keskellä kansainvälisesti ja kansallisesti vaikuttavia muutoksia: ilmastonmuutos, turvallisuustilanteen muutos, väestön kehityksen ja varallisuuden muutos, siirtolaisuus, pakolaisuus.

On ymmärrettävää että tämä aiheuttaa epävarmuutta, ja että epävarmuus tulevaisuudesta purkautuu pelkona ja epäluulona.

Muutoksia yritetään hallita ja niihin halutaan löytää ratkaisuja globaalisti, EU-tasolla ja kansallisesti. Haasteena vain on, että maailma tuntuu ajautuneen poliittisesti pattitilanteeseen, josta ei tunnu löytyvän sellaista ulospääsyä jossa jokainen voi sanoa olevansa voittaja.

Tämä avaa mahdollisuuksia niille, jotka haluavat hyödyntää ihmisten pelkoa omaa asiaansa edistääkseen.

Poliitikot eivät eroa tavallisesta kansalaisesta tässä mielessä mitenkään. Kun tilanne alkaa näyttää päältä päin hallitsemattomalta, on niin kovin helppo antaa pelon ohjata toimintaa ja naamioida se vahvaksi johtajuudeksi.

Lue lisää

Toimiva raideliikenne vaatii rahaa

Suomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut EU:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen.

Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään EU:n syyksi.

Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa.

Suomella ei ole mitään kiirettä.

Lue lisää