Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Merja tavattavissa koti-Suomessa

  • la 21.1. klo 10 Kuhmon tori, Vasemmiston kuntavaalistartti, mukana kansanedustaja Hanna Sarkkinen
  • to 26.1. Helsinki, puhe EU:sta ja biotaloudesta ”Kestävään ja älykkääseen biotalouteen” -seminaarissa klo 13.30,  SYKE, Mechelininkatu 34a.
  • la–su  4. – 5.2.2017 klo 18.45 Merja keskustelee kansanedustaja Seppo Kääriäisen kanssa 2020-luvun isänmaallisuudesta Keskustan risteilyllä Viking Line Gabriellalla

    Perjantaina 13.1. Ristijärvellä kuntavaaleja käynnistelemässä.

    Perjantaina 13.1. Ristijärvellä kuntavaaleja käynnistelemässä.

Viikko 3

  • Vuoden 2017 ensimmäinen täysistunto Strasbourgissa
  • parlamentti valitsee tällä viikolla uuden puhemiehensä, varapuhemiehet ja kvestorit
  • keskustelua mm. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista sekä hätäavusta pakolaisille ja siirtolaisille vaikeissa sääoloissa
  • keskustelu ja äänestys logistiikkaa ja eri liikennemuotojen yhdistämistä käsittelevästä mietinnöstä
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Missä virkavalta?

Aikoinaan Suomen hallituksessa väännettiin moneen kertaan kättä sisäministeriön alaisista poliisiresursseista. Rahoitusta leikattiin jo silloin, kun itse tappelin loppuun asti esimerkiksi liikkuvan poliisin rahoituksen puolesta.

Sittemmin leikkauslinja on vain jatkunut.

Viime keväänä sisäisen turvallisuuden selonteon julkaisun jälkeen heräsi monenlaisia ajatuksia mieleen. Miten Suomen sisäinen turvallisuustilanne näyttäytyy tänään? Riskit kasvavat, eivätkä vähiten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kautta. Missään ei tunnuta puhuvan siitä, että samanaikaisesti kasvavien riskien kanssa poliisin määrärahoja leikataan roimasti.

Viime vuosina on loikattu kohti sotilaallisen puolustuksen määrärahojen jatkuvaa lisäämistä ja ennen Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi myös Nato-into oli kova. Nyt se sama energia laitetaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen.

Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät kuitenkin kasvavissa määrin juuri niille yhteiskunnan sektoreille, joissa ongelmia eivät suinkaan ratkaise suurimittainen liikekannallepano vaan riittävät ja toimivat poliisivoimat.

Lue lisää

Kompromissi jonka kanssa voi elää

Tänään keskiviikkona Euroopan parlamentti äänestää tämän kauden varmasti kiistellyimmästä ja poliittisesti mielipiteitä eniten jakavasta liikennealan sääntelykokonaisuudesta, nimittäin 4. rautatiepaketin poliittisesta pilarista.

Kyseessä on kokonaisuus, jota Suomessa on ennakoitu jo oman ministerikauteni aikana ja jota tämänhetkinen hallitus on käyttänyt keppihevosena hötkyillessään rautatieliikenteen kilpailun avaamisen kanssa.

Kunnon poliittisen kompromissin tavoin lainsäädäntökokonaisuus on sellainen, jota ei rakasta kukaan: eivät markkinaliberalistit oikealla (”aivan liian maltillinen kokonaisuus, vasemmisto jarruttaa edistystä”) eivätkä toverit vasemmalla (”Ranskan ja Italian perinteiset työpaikat vaarassa!”).

Omasta mielestäni rautatiepaketti on kompromissi, jonka kanssa voi elää – tämän parempaa ei tästä koneistosta tule irtoamaan. Euroopan yhtenäisen rautatiealueen luominen on osa EU:n liikennepoliittista agendaa ja erityisesti matkustajien kannalta kannatettava projekti. Neljäs rautatiepaketti on harjoitus, jolla tämä projekti saatetaan päätökseensä. Olisi taistelua tuulimyllyjä vastaan vastustaa yhtenäisen rautatiealueen luomista.

Neuvottelut poliittisesta pilarista oli pitkät ja kiviset, mutta – ottaen huomioon vallitsevat poliittiset valtasuhteet ja niiden aiheuttamat realiteetit – lopputulos on siedettävä ja riittävän tasapainoinen. Tällä paketilla luodaan alalle selkeä aikataulu ja yhtenäiset pelisäännöt, ja siirtymäajat ovat niin pitkät että kaikki toimijat ennättävät valmistautua tulevaan huolella.

Lue lisää

Yhteinen häpeä

WHO:n maanantaisen raportin mukaan Aleppossa on 270 000 ihmistä jumissa, eikä alueella ole enää toimivia sairaaloita. Pelastajilta on ruumispussit loppu. Ennenaikojaan syntyneitä vauvoja ei voi enää pitää keskoskaapeissa, koska ei ole sairaaloita.

Järjetöntä tuhoa, kaikkien pelisääntöjen rikkomista humanitääristen kohteiden tuhoamisella.

Kyllähän tässä iskee epätoivo. Ymmärrän hyvin ihmisten kysymykset, onko Suomi tai Eurooppa tehnyt tarpeeksi konfliktin katkaisemiseksi ja rauhan luomiseksi. Näitä ihmisiä on autettava.

Niin kotimaamme kuin EU on tuominnut sotilaalliset toimet ja varsinkin niiden tarkoituksellisen kohdentamisen siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin.

Mutta tuomitseminen ei riitä.

Kaikki mahdollisuudet ja kanavat on käytettävä, jotta saamme konfliktin osapuolet sitoutumaan koko maata koskevaan tulitaukoon ja varmistamaan humanitaarisen avun saaminen perille. Eri maiden hallitusten tasolla on tehty toimia, mutta myös Venäjän kansalaiset pitäisi saada vetoamaan omiin päättäjiinsä silmittömän tuhoamisen lopettamiseksi.

Lue lisää

Vammaisten asumispalveluissa rikotaan perusoikeuksia

Asia on sanottava niinkuin se on: Suomessa vammaisten asumisen järjestämisessä on paljon korjattavaa.

Uuden hankintalain valmistelun yhteydessä on nostettu esiin yhtenä selkeänä epäkohtana vammaisten yksilöllisten sosiaalipalvelujen, kuten asumisen ja avustamisen, järjenvastainen kilpailutus.

Esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on palveluita kilpailutettu kuulematta asianosaisia, vetoamalla hankintalakiin ja sen taustalla olevaan direktiiviin. Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille on aiheutunut turhaa kärsimystä palveluntarjoajan vaihtuessa. Muutaman vuoden välein toteutettava tarjouskilpailu ei vammaisten erityispalveluissa ole tarkoituksenmukaista.

Suomen kehitysvammaisten säätiö on vedonnut asiassa Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan, perustellen että Unionin hankintadirektiivi ja sen kansallisen sovelluksen toimeenpano aiheuttaa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Vetoomusvaliokunta ei aikonut ottanut asiaa käsittelyyn, sillä komissio perusteli vastineessaan – aivan oikein – että ongelma ei ole hankintadirektiivissä vaan siinä tavassa, jolla Suomi ja suomalaiset viranomaiset sitä soveltavat.

Vastuuta ei voi kuitenkaan vierittää pelkästään suomalaisille. EU-direktiivin perusteella harjoitetaan syrjintää EU:n jäsenmaassa. Vammaisten ihmisoikeuksia poljetaan Suomessa tavalla, joka rikkoo EU:n perusoikeuskirjan 10 ja 12 artiklan mukaisia oikeuksia. Hankintamenettelyt pitäisi järjestää ja saattaa loppuun aina kunnioittaen täysimääräisesti edunsaajien perusoikeuksia (tässä tapauksessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 2 periaatteita ja erityisesti 19 artiklaa, jossa tunnustetaan kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet).

On komission vastuulla valvoa, että jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset eivät sovella EU-direktiivejä perusoikeuksien vastaisesti.

Onnistuin perustelemaan asian käsittelyn jatkamisen vetoomusvaliokunnalle, joten tämä taistelu ei vielä ole ohi.

Lue lisää

Liikenneherätys!

Ilmastonmuutoksesta ei Suomessa juuri tarvitse kiistellä, mutta liikenteen konkreettisisten päästövähennysten toteuttamisessa meillä suomalaisilla on vielä tekemistä. Brysseliin on turha tulla valittelemaan kovia tavoitteita, Suomen ’erityisolosuhteille’ voi saada vain rajatun määrän ymmärrystä. Toivon, että hallituksen parhaillaan valmistelemassa energia- ja ilmastostrategiassa liikenteen nollapäästöisyyden toteuttamiseen löydetään kunnianhimoisia keinoja.

Kaikki keinot on nimittäin otettava käyttöön: liikenne ahmaisee EU:n energiankulutuksesta neljänneksen ja tuottaa viidesosan EU:n hiilidioksipäästöistä. Eikä ole mikään helppo yhtälö! Testimanipulaatiotapausten ja päästöjen todentamisen puutteiden vuoksi liikenteen todellisia päästöjä ei tällä hetkellä edes luotettavasti tiedetä.

Liikennettä on saatava enemmän raiteille, ja erityisesti kaupunkiseuduilla tullaankin todennäköisesti näkemään nopeaa muutosta. Kaupunkiliikenne tuottaa 23 % Euroopan liikenteen hiilidioksidipäästöistä, mutta valtaosa työ-, koulu- ja asiointimatkoista olisi pyöräiltävissä, käveltävissä tai saavutettavissa joukkoliikenteen avulla. Onnea siis ratikkapäätöksestä, tamperelaiset!

Kyllikin konttori järjesti syyskuussa 2016 Väylät & Liikenne-päivillä työpajan ”Liikenneherätys – kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää”. Työpajassa kerättiin työkalupakki konkreettisista toimenpiteistä kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää. Kurkkaa löytyykö työkalupakista jotain juuri sinulle sopivaa!

Euro on yleensä hyvä konsultti, mutta meidän on mietittävä tarkoin, miten näin suuri muutos toteutetaan oikeudenmukaisesti. Pienituloiset säätelevät jo nyt liikkumistaan taloudellisista syistä eikä maaseudulla joukkoliikennettä juurikaan ole. Toimet on kohdistettava sinne missä liikkumavaraa on.

http://lennatin.info/hiilineutraali/

Terrierinä talviolosuhteita selittämässä

Aina silloin tällöin Brysselissä törmää lainsäädäntöön, joka kertakaikkiaan ei sovellu Suomen olosuhteisiin.

Nyt tällainen yksityiskohta on ilmennyt tavaraliikenteen melun vähentämiseen tähtäävässä asiakirjassa.

Kyseessä on rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämistä koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja – ei ihme, että asia ei ole juuri Suomessa saanut huomiota.

Asiakirjassa esitetään komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden pakollista käyttöönottoa koko Euroopassa, koska se on kustannustehokkain tapa vähentää rautatieliikenteen melua.

Yhteentoimivuuden periaate edellyttää, että vaatimuksia sovelletaan kaikkien jäsenvaltioiden rautateillä.

Suomen kannalta esitys on paitsi typerä, myös vaarallinen.

Lue lisää

Kaikki liikkeelle rauhan puolesta

Tänään parlamentti otti kantaa Syyrian tilanteeseen. Minulle oli alusta saakka selvää äänestää yhteisen esityksen puolesta.

Syyrian ja erityisesti Aleppon tämänhetkinen tilanne on humanitäärinen katastrofi. Erityisesti lasten tilanne saarron keskellä ilman ravintoa, riittävää terveydenhuoltoa ja inhimillistä apua on järkyttävä. Myös sodan jaloista pakoon lähteneistä lapsista, jotka nukkuvat ulkona kadulla, metsissä tai pakolaisleireillä eri puolilla Eurooppaa ja Lähi-itää, on otettava vastuu ja varmistettava heille turvalliset olot.

Venäjän ja Syyrian hallituksen tekemät pommitukset Aleppossa ovat yksiselitteisesti tuomittavia. Siviilikohteiden kuten sairaaloiden ja avustussaattueiden pommittaminen rikkoo kansainvälistä oikeutta eikä ole hyväksyttävää sodassakaan.

Lue lisää

Ilmastosopimus on sittenkin totta

img_4512

Lähes kaksi vuotta sitten Perussa koin itse lopullisen konkreettisen ”ilmastoherätyksen”.

Sanon lopullisen herätyksen, koska todellinen ymmärrys tulee vasta siitä, kun olet pidempään maassa, joka itse todella kärsii ilmastonmuutoksesta joka päivä. Ilmastokokouspaikka Lima oli sellainen.

Nyt eletään vuotta 2016 ja tänään äänestimme täysistunnossa ilmastosopimuksesta, jolla päästöjä sitoudutaan vähentämään laajalla rintamalla. Päivä on historiallinen monella tapaa, tähän kulminoituu monta kysymystä, odotusta ja epäilystä. Ollaanko aidosti mukana, vai puhutaanko vain lämpimikseen?

img_4502

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon oli juhlistamassa tilaisuutta, jossa ylitettiin 55 prosentin maaginen raja – allekirjoittaneita jäsenmaita on nyt riittävästi jotta sopimus astuu voimaan.

Täytyy sanoa, että moneen kertaan on usko horjunut siihen, että koskaan tässä päivässä oltaisiin. Ja sekin on tunnustettava, että pitkä on matka vielä sopimuksen todelliseen toteutukseen.

Parlamentissakin löytyi vastustusta: sopimus hyväksyttiin äänin 610/38/31. Äärioikeisto ei ilmeisesti vieläkään usko ilmastonmuutoksen olevan totta.

img_4514

Ensiaskeleet on nyt kuitenkin otettu, nyt alkaa konkreettinen työ jokaisessa jäsenmaassa ja toivon, että kotimaani Suomi uskaltaa etsiä ratkaisuja yksin ja erikseen. Nyt on pystyttävä, kyettävä, uskallettava, tehtävä. Samaa viestiä välitämme tietysti myös muille maille. Yhteiset sitoumukset vaativat myös toimivan toteutuksen, jotta yhteinen planeettamme voi säilyä tuleville sukupolville.