Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Viikko 24-26

  • vko 24: kunnanvaltuuston kokous kotikunnassa sekä valiokuntakokouksia Brysselissä
  • vko 25: TEN-T -päivät Rotterdamissa, valiokuntakokouksia sekä mini-täysistunto Brysselissä
  • vko 26: kotimaan viikko
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Merja tavattavissa koti-Suomessa

  • pe 1.7. Vammala, Raivion työväentalolla (Vammalan teatteri) klo 18
  • la 2.7. Helsinki, Malmin lentokenttä, klo 16-18 Jump for Dystonia hyväntekeväisyyslaskuvarjohyppy
  • pe 8.7. Kajaani, Kainuun Pride torijuhla kauppatorilla noin klo 18
  • 14.-15.7. Pori, SuomiAreena
  • 23.7. Suomussalmi, Näljänkä, Päivä maalla ja Lähiruokamarkkinat
  • 4.8. Kajaani, Kaukametsä, tulevaisuusseminaari ja 5.8. kotiseutupäivien avaus Raatihuoneentorilla klo 12-13
  • 22.8. Joensuu
  • 23.-24.8. Lappeenranta, Ilmansuojelupäivät

Täysistuntoviikolta puoluekokoukseen

Strasbourgin viikko on taas ollut tiivis – tässä pari nopeaa nostoa viikon asioista ennen viikonlopun puoluekokousta Oulussa.

Parlamentti antoi keskiviikkona hyväksymässään päätöslauselmassa komissiolle pyyhkeitä hitaudesta. Komissio ei ole vieläkään julkaissut tieteellisiä kriteereitä hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamista ja niille altistumisen vähentämistä varten, vaikka EU:n tuomioistuin on todennut että kriteereiden julkaisemisen viivästyminen rikkoo unionin lainsäädäntöä.

Mepit ovat toistuvasti vaatineet EU:ta rajoittamaan näiden aineiden käyttöä. Kriteerit oli alun perin tarkoitus julkaista jo vuoden 2013 loppuun mennessä.

Pyyhkeitä komissio sai vasemmistoryhmältä myös veronkiertoa suitsivan direktiivin vesittämisestä. Tyytyväinen voi kuitenkin olla siihen, että yritystä veronkierron kitkemiseen nyt on!

EU-komission direktiiviesitys veronkierron torjumiseksi sai keskiviikkona täysistunnon tuen, mutta me mepit vaadimme, että korkojen vähennyskelpoisuutta ja ulkomaisten tulojen sääntelyä tiukennetaan.

Lue lisää

Epäreiluihin kauppakäytäntöihin puututtava

Euroopan parlamentti kehottaa komissiota toimiin hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi koko elintarvikeketjussa. Näin voitaisiin taata oikeudenmukaiset tulot viljelijöille ja laaja tuotevalikoima kuluttajille.

Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti korostaa, että elintarvikkeiden tuottajien, toimittajien ja jakelijoiden suhteiden on tärkeää olla oikeudenmukaisia ja avoimia. Reilu kaupankäynti auttaa myös puuttumaan ylituotantoon ja elintarvikehävikkiin.

Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan puuttumaan erityisesti tulojen ja neuvotteluvoiman epätasapainoon elintarvikeketjussa. Mepit huomauttavat, että myynti tuotantokustannukset alittavalla hinnalla sekä tapa hyödyntää maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten kaltaisia perusmaatalouselintarvikkeita houkutustuotteina uhkaavat kyseisten tuotteiden tuotannon pitkän aikavälin kestävyyttä.

Lue lisää

Kesälukemiseksi Kyllikki!

Jos viimeisimmän Kyllikin uutisanti jäi vapunvieton jalkoihin, voit palata Merjan ajankohtaisiin aiheisiin nettilehteä lukemalla. Uusin Kyllikin numero löytyy täältä !

TTIP saatava kaikkien tietoisuuteen

Helsingin Narinkkatorilla osoitetaan tänään kolmelta mieltä TTIP-sopimusta vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan, asia on paljon isompi kuin moni Suomessa ymmärtää.

Täällä Brysselissä TTIP-mielenosoitukset ovat keränneet valtavia ihmisjoukkoja. Samoin esimerkiksi Berliinissä, jossa peräti 250 000 ihmistä kokoontui vastustamaan sopimusta.

Miksi sopimusta sitten vastustetaan? Suomessa asiasta vastaava ministeri Lenita Toivakka ei tiedotustilaisuudessa keksinyt sopimuksesta mitään negatiivista. Oikeisto toistelee, kuinka vapaakauppa hyödyttää kaikkia.

Mutta TTIP ei ole varsinaisesti vapaakauppasopimus, vaan pitkälle menevä poliittinen liitto. TTIP vahvistaa suuryritysten valtaa ja heikentää demokratiaa. Jos TTIP olisi vapaakauppasopimus, voisi EU hyväksyä sen ilman jäsenmaiden lupaa. Mutta koska se on poliittinen sekasopimus, voi yksikin jäsenmaa halutessaan kaataa koko jutun.

Jäsenmaiden hallituksiin kohdistetaankin kova paine, ettei kukaan uskaltaisi lipsua ruodusta.

TTIP:tä vastustetaan etenkin siksi, että se estää demokratiaa. Se antaa yhdysvaltalaisille yrityksille oikeuden haastaa Euroopan valtiot oikeuteen, mikäli demokraattisesti tehdyt päätökset uhkaavat yrityksen mahdollisia tulevia voittoja.

Uhka on laajempi kuin kymmenien miljoonien hintaiset oikeusjutut, jotka voivat päättyä miljardien tappioihin. Koko päätöksentekojärjestelmä vääristyy, jos demokraattisesti valitut päättäjät eivät jatkossa voi ajatella mikä on parasta ihmisille ja ympäristölle, vaan heidän pitää ennakoivasti ajaa yhdysvaltalaisten yritysten etua.

Oikeusvaltion ja demokratian puolustamisen lisäksi TTIP:tä on syytä vastustaa itsekkäämmistäkin syistä. Komission teettämät uunituoreet selvitykset paljastivat, että Euroopassa menetettäisiin valtavasti työpaikkoja TTIP:n seurauksena. TTIP saattaisi hieman hyödyttää viinin viejiä ja autoteollisuutta, mutta rajuin pudotus ja massatyöttömyys syntyisi konepaja- ja metalliteollisuuteen.

Isänmaallisena esiintyvät suomalaispuolueet voisivat perustella, miksi jopa 8 % pudotus konepajateollisuuteen on hyväksyttävissä, jotta Saksa ja Ranska voisivat turvata vientiään? Suomi menetti jo isoimmat osan Nokiasta ja Venäjän kaupasta eikä metsäteollisuuskaan tee nousua. Onko meillä varaa menettää vientiteollisuuden viimeinen kivijalka? Eikö työttömyys ole vieläkään ylittänyt oikeiston kipurajaa?

Lue lisää

Ilmailuterveisiä Kanadasta

Tämä viikko on vierähtänyt lentoliikenteen parissa työskentelevien meppien kanssa Kanadassa, kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n vieraana. Ilmailu on globaali ala, joten päättäjät eivät parlamentissakaan voi tuijottaa asioita vain EU:n näkökulmasta.

Aika usein näin on kuitenkin tehty…

Jos joku asia on täällä tullut selväksi, niin ainakin se, että suoraviivaisella asenteella EU jää päätöksenteossa yksin. ICAO:ssa päätöksiä tehdään globaalilla tasolla ja päätöksentekoon tarvitaan laaja paletti erilaisia toimia. Muuten kaikki eivät pysy kelkassa mukana.

Ykkösasia ilmailualalle tällä hetkellä on turvallisuus. Keskustelua on käyty myös uudesta teknologiasta: esimerkiksi lennokkiteknologia kehittyy koko ajan niin valtavasti, että lainsäädäntö laahaa jatkuvasti jäljessä. Mahdollistavasta politiikasta puhutaan kyllä, mutta tekoja ei vielä näy.

Ympäristökysymykset näyttävät olevan vaikeita. Euroopan ajama globaali päästökauppa ei täällä herätä lämpimiä tunteita, vaan mieluummin ajetaan ”isoa koria erilaisia keinoja”. Epäilenpä, että ilmastotavoitteet tulevat olemaan kovilla.

Reissu on tehnyt taas hyvää, vaikka arkista matkustamista viikoissa riittää muutenkin. Keskustelu kansainvälisten kollegoiden kanssa avaa aina avaramman näkökulman oman maanosankin asioihin.

Energiavallankumous maakunnissa

Harva yliopisto, pk-yritys tai maakuntatason toimija käy Brysselissä kertomassa mepeille ajatuksistaan. Siksi on hyvä, että välillä meppi tiiminsä kanssa voi jalkautua eri puolille Suomea – oppimaan ja inspiroitumaan.

Viime viikon energia-aiheiset opintopäivät Kymeenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa osoittautuivat erittäin antoisiksi.

Aurinkoisessa Kotkassa.

Aurinkoisessa Kotkassa.

Vierailimme mm. Kotkan Energialla, missä kävimme keskustelua uusiutuvista energiaratkaisuista sekä tutustuimme hyötyvoimalaitokseen, jossa tuotetaan puolen miljoonan suomalaisen jätteistä energiaa polttamalla. Vierailimme myös Lappeenrannassa energiaguru Jarmo Partasen opissa, saimme lähituntumaa yliopiston hydrometallurgian labrassa metallien erotteluun jätteestä ja tapasimme LUT:n opiskelijoita. Kotkan kehitysyhtiö Cursorissa kuulin, mitä kaikkea uutta paikallinen käytännön kiertotalous mahdollistaa.

Lue lisää

Kiinnostaa, mutta ei vielä

Pohjalainen uutisoi vapun jälkeen, että olen kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta. Moni on kysynyt, olinko tosissani.

Toimittaja kysyi, voisinko kuvitella olevani ehdokkaana, ja kainuulainen ei yllätykseltään osannut vastata kuin rehellisesti: innostusta ja kiinnostusta voi ollakin eikä koskaan kannata sanoa ei koskaan.

Meidän puolueessamme päätökset tehdään kuitenkin ihan oikeasti yhdessä. Vasemmistoliitossa on nyt päällimmäisenä mielessä puoluekokous ja uuden puheenjohtajan valinta, eikä presidentinvaaleista ole käyty yhdessä vielä mitään keskustelua.

Palataanko asiaan syksyllä? Presidentinvaalit käydään tammikuussa 2018. Eiköhän tässä ehdi itse kukin vielä asiaa mielessänsä pohdiskella.

Odotettu päätös

Neljännen rautatiepaketin tekninen osa hyväksyttiin juuri lopullisesti äänestyksessä. Kiitos kovasta työstä Suomen sidosryhmille ja viranomaisille, komissiolle ja neuvostolle sekä parlan kollegoille, ei ollut helppo vääntö tämä.

Tämä rautatiepaketin tekninen pilari antaa kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden kehittää Euroopan raideliikennettä. Asiakkaat ja ympäristö kiittävät ja edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle raideliikenteelle paranevat. Tätä päätöstä rautatieala on odottanut!

(Poliittiseen keskusteluun markkinoiden avaamisen tarpeellisuudesta palataan parlamentissakin vielä myöhemmin tänä vuonna. Se onkin sitten toinen juttu se).

Rautatiepaketista vihdoin sopu – ei kiirettä kilpailuun

Päivä parlamentissa oli eilen taas pitkä, kun väännöt eurooppalaisesta liikennealan lainsäädännöstä loppuivat vasta paljon auringon laskun jälkeen.

Parlamentti ja neuvosto saivat nyt päätökseen neuvottelut vuosikausia vireillä olleesta neljännestä rautatiepaketista, jossa määritellään reunaehdot ja aikataulu rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle. Olin osa parlamentin neuvotteluporukkaa.

Kovimmat väännöt käytiin rautatiehenkilöstön asemasta, suorahankintojen perustelujen läpinäkyvyydestä, eri toimijoiden päätöksenteon riippumattomuudesta sekä koko paketin toimeenpano- ja siirtymäajoista.

Euroopassa ei pitkänmatkan henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa pidetä kiirettä, ja kaluston saatavuudenkin osalta alkuperäiset sanamuodot lieventyivät kovasti.

Suomi on tässä hiihtelemässä ihan omia latujaan ja kiirehtimässä kilpailun avaamisen sekä sitä pohjustavan kalustoyhtiön perustamisen kanssa, vaikka oman näkemykseni mukaan juuri meidän raideverkkomme sopii kilpailulliseen liikenteeseen todella huonosti.

Lue lisää