Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Merja tavattavissa koti-Suomessa

 

  • 28.-29.7. Valkeakoski, Valkeakosken Työväen musiikkitapahtuma 
  • 28.7. Valkeakoski, klo 16. Koko perheen tapahtuma, Sananvapauden tori, Kanavanranta 3.  klo 18.30-19.30 Vasemmistoliiton teltalla tapahtumatorilla.
  • 29.7. Valkeakoski, Työväen musiikkitapahtuma, Klo 13-14 keskustelutilaisuus Mia-Petra Kumpula-Natrin kanssa. klo 15-16 Vasemmistoliiton teltalla tapahtumatorilla
  • ke 16.8. Iisalmi (päivä), Joensuu (ilta)
  • to 17.8. Imatra (eduskunnan kesäkokous)
  • pe 18.8. Kouvola
  • la 19.8. Järvenpää, Uudenmaan Vasemmistoliiton piirin maakuntajuhla Järvenpään Seurantalolla klo 14-21.
  • su 20.8. Helsinki
  • ke 23.8. Lahti, Hollola
  • to 24.8. Uusikaupunki (aamulla autotehtaalla),  Raisio, Eläkeläisten Hiski Salomaa-tilaisuus, päivällä, illalla Salon iltatori
  • pe 25.8. Turku, Turku Pride
  • la 26.8. Vihti
  • su 27.8. Tampere
  • ma 28.8. Jyväskylä
  • ti 29.8. Seinäjoki
  • ke 30.8. Oulu
  • la 2.9. Suomussalmi, Puolukanpoiminnan MM-kisat
  • la 9.9. Helsinki, Euroopan vasemmiston ilmastopoliittinen tapahtuma
  • ti 26.9. SKAL:in seminaari Helsingissä
  • la 7.10. Puolanka, Kainuun ja Koillismaan eläkeläisten Suomi100-tilaisuus, Rokuan työväen syyspäivät
  • la 28.10. Helsinki, Vasemmistonaisten Feminaari
  • su 29.10. Viljakkala, muistomerkki vuoden 1918 punaisille paljastetaan, puhe klo 13.00 Viljakkalan hautausmaalla
  • ke 1.11. Tampere, puhe tuottajavastuuseen keskittyvässä seminaarissa
  • la 18.11. puoluevaltuusto, kampanjan avaus ja iltatilaisuus

Viikko 23

  • maanantaina parlamentissa vapaapäivä (helluntaipyhä Belgiassa)
  • keskiviikkona puhe HSY:n ympäristöseminaarissa Helsingissä
  • to-pe ympäristövaliokunta, paneelikeskustelu biotaloudesta, vierailuja Brysselissä
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Jakamistalous – palveluiden nyhtökaura?

Julkaistu Kalevassa 27.6.2017

Pitkiä käytäviä, vielä pidempiä kokouksia ja arkista lainsäädäntötyötä: nämä ovat Euroopan parlamentin arkipäivien peruskauraa. Peruskauran lisäksi parlamentissa pääsee välillä myös nyhtökauran äärelle: uusien, innovatiivisten ilmiöiden pariin.

Kulunut kevät on ollut parlamentissa hyvin mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään konkreettisesti hommia sellaisten laajojen ja neitseellisten aiheiden parissa kuin robotiikka ja jakamistalous. Molemmat ovat ilmiöitä, jotka muuttavat laajasti yhteiskuntajärjestystä, työelämää ja tuotantotapoja ja aiheuttavat siten meille lainsäätäjille monenlaista päänvaivaa.

Jakamistaloudesta valmisteltiin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa mietintö johdollani. Globaalisti suurimmat jakamistalouden sovellukset ovat nimenomaan matkailun ja liikenteen aloilla: kännykkäsovelluksella on helppo varata lomamatkalle katto pään päälle tai kyyti lentoasemalle.

Jakamistalouden – jota myös yhteistoimintataloudeksi kutsutaan – vaikutukset työmarkkinoille herättävät paljon kysymyksiä ja yhteiskunnan ja poliittisten päättäjien onkin oltava nyt valppaina. Jakamistalou­den esiinmarssi ajoittuu nyt hetkeen, jolloin työelämä ja -markkinat ovat ylipäänsä muuttumassa. Työelämän yleistynyt epävarmuus ja silppuuntuminen aiheuttavat oikeutettua huolta. Itse lähden siitä että pelisääntöjen on oltava kaikille samat: mahdollistavat mutta reilut.

Markkinamurroksen keskellä sekä alan vanhat että uudet toimijat ovat vaatineet sääntelykehyksen ajanmukaistamista. Perinteiset toimijat tarkoittavat usein markkinoille tulon entistä tarkempaa sääntelyä ja uudemmat laajempaa liberalisointia.

Mielestäni kaikille alan toimijoille on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset, ja samalla meidän päättäjien olisi pystyttävä edistämään innovaatioita sekä edesautettava yleisten tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi liikennepolitiikassa on koko ajan pidettävä mielessä liikenteen vähähiilistäminen, saavutettavuus ja kohtuuhintaisten palveluiden turvaaminen.

En usko, että jakamis- ja yhteistoimintataloutta voi säädellä erillisenä ilmiönä, vaan koko alalle – oli se sitten liikenne tai matkailu – tarvitaan yleisesti ajanmukaista sääntelyä.

Käyttäjän kannalta uudet sovellut ovat näppäriä: ne helpottavat kielimuuria, tuovat turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä maksutapahtumaan ja ylipäänsä tarjoavat uusia kohtuuhintaisia palveluvaihtoehtoja.

Palvelujen tarjoajille ne tuovat uusia ansainta- ja työllisyysmahdollisuuksia. Mahdollisuuksia avautuu myös sellaisille, joiden on tähän saakka ollut hankala saada sijaa työmarkkinoilla.

Samaan aikaan mahdollisuuksia avautuu myös vilppiin ja hyväksikäyttöön. Harmaa talous on ihan oikea huoli. Ymmärränkin hyvin, että yhteistoimintatalouden vaikutukset työmarkkinoille herättävät myös paljon kysymyksiä. Yhteiskunnan ja poliittisten päättäjien on oltava nyt valppaina arvioimaan muun muassa sitä, huomioiko sosiaaliturvajärjestelmä uudet työllistymisen muodot riittävällä tavalla.
On itsestäänselvää, että jakamistalous ei saa missään tapauksessa toimia alustana harmaan talouden yleistymiselle.

Lainsäätäjien on huolehdittava siitä, että toimijat asetetaan samalle viivalle yhteiskunnallisten velvoitteiden suhteen.

Verotuksen suhteen yleisperiaatteena tulee olla se, että verot ja muut sosiaaliset velvoitteet maksetaan sinne, missä voitot syntyvät.

Alan kehityksen tukena lainsäätäjät voivat kuitenkin olla. Alustayrityksille ja jakamispalveluiden tarjoajille voidaan tarjota työkaluja. Hyviä esimerkkejä tästä on olemassa, muun muassa Virossa, jolla julkinen sektori ja alan uudet toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sähköisten rajapintojen ja -palvelujen kehittämiseksi.
Uber on julkisessa keskustelussa nostettu jakamistalouden airueeksi liikennesektorilla. Uber on itse asiassa huono esimerkki jakamistaloudesta. Paljon parempiakin esimerkkejä on olemassa.

Puhdasoppista jakamistaloutta parhaillaan ovat pikemmin aidot kyydinjakopalvelut, jossa applikaatio yhdistää samaan suuntaan kulkevat ja matkan kustannukset jaetaan.

Puhdasoppisilla jakamistalouden liiketoimintamalleilla on potentiaalia parantaa liikennejärjestelmien tehokkuutta ja vähentää liikenteen kielteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten ruuhkautumista ja päästöjä.

Jotta tämä potentiaali saadaan toteutumaan pitää uusien liikennepalveluiden olla saumattomasti yhtä järjestelmää perinteisen liikennejärjestelmän kanssa. Tavoitteena tulee olla moitteettomasti toimivien aukottomien matkustusketjujen luominen.

Viranomaisten ja alan toimijoiden yhteistyön tarve on ilmeinen, ja myös uudet toimijat on otettava vuoropuheluun ja kehittämistyöhön mukaan.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

 

Inhimillisyyttä ja tervettä harkintaa

Komissio julkaisee tänään hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package).

Sen käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa.

Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä.

Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Voitte siis kuvitella millaisella mielenkiinnolla pakettia sekä Euroopassa että kotimaassa odotetaan!

Odotettavissa onkin varsinainen liikenteen itä-länsiottelu.

Suhtautuminen tieliikenteen sisämarkkina- ja sosiaalisiin kysymyksiin jakaa Euroopan jäsenmaat ”uudet/vanhat” ja ”itäiset/läntiset” klaaneihin, ja tuleva paketti tulee sisältämään ehdotuksia koskettaen aivan keskeisiä liikenteen työvoiman liikkuvuuden ja markkinoille tulon kysymyksiä, esimerkkeinä lähetettyjen työntekijöiden asema, ajo- ja lepoaikojen sääntely ja kansallisten minimipalkkavaatimusten soveltaminen.

Lue lisää

Wappupuhe 2017

Hyvät ystävät, toverit –

Me juhlimme tänä vuonna 100 -vuotiasta Suomea. Viime päivinä eniten keskustelua ja valitettavasti myös mielipahaa on herättänyt juhlarahasarja, jolla itsenäisyyttä haluttiin muistaa konkreettisella ja kenties seuraavat 100 vuotta kestävällä tavalla.

Ajatus oli kaunis ja perinteinen, mutta ikävä kyllä sen toteutus hoidettiin tavalla, joka vei meidät hetkeksi takaisin 100-vuotiaan Suomi-neidon lapsuusvuosiin – aikaan, jolloin kansamme jakautui ja sisällissodan kauhut heittivät maamme historiaan ja monen suvun elämään pitkän ja kipeän varjon.

Asiasta leimahtanut keskustelu muistutti ikävällä tavalla siitä, että kun olemme nyt sata vuotta myöhemmin jälleen keskellä maailmanhistoriallisesti ratkaisevia aikoja, ja meidän olisi välttämätöntä löytää yhteisymmärrys siitä, kuinka selvitä muutoksista yhtenäisenä kansana, jakolinjoja piirretään puheissa uudelleen.

Historia on kuitenkin sitä, mikä on tapahtunut, ja kun kyseessä on kansan jakanut sisällissota, tapahtunutta soisi tulkittavan ihmisyydellä ja syvällisellä ymmärryksellä.

Ihmisyyden ja syvällisen ymmärryksen puute ei jaa kansalaisia ainoastaan täällä Suomessa. Rakentamisen sijaan halutaan purkaa, ja yksi ihmisen kehityshistorian yleisimmistä selviytymiskeinoista, vieraan pelko, kuuluu alati äänekkäämmin ja aggressiivisempana ympäri maailmaa. Ja me elämme kuitenkin aikakautta, jolloin uutta keksitään koko ajan ja mahdollisuuksien määrä ylittäisi esteet kirkkaasti, jos pelosta vain uskallettaisiin päästää irti.

Lue lisää

Tiemaksut tulevat

Euroopassa on käynnistymässä keskustelu esityksestä, joka Suomessa on jo useaan otteeseen kansallisella tasolla tyrmätty. Liikennekomissaari Bulc on tuomassa pöytään esitystä koko Eurooppaa koskevasta tiemaksusta.

Yksityiskohdista ei tiedetä vielä juuri enempää. Tiemaksuesityksellä pyritään vastaamaan ennen kaikkea tarpeeseen vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ottamalla käyttöön ”saastuttaja maksaa” -periaate. Ennakkotietojen mukaan komission ehdotus tulee mahdollisesti sisältämään elementtejä, joissa maksu porrastuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mukaan.

On hyvä, että hinnoittelua mietitään nimenomaan yleiseurooppalaisella tasolla, jolloin negatiivisia sisämarkkinavaikutuksia ei pääse syntymään. Ilman tämänkaltaisia rohkeita uudistuksia liikenteen päästövähennyksiin ei tulla pääsemään, ei Suomessa eikä EU:ssa.

Suomen osalta on pidettävä huolta siitä, että eurooppalaisessa mallissa pystytään ottamaan huomioon etäisyydet ja muun muassa se, että maaseudulla korvaavia vaihtoehtoja oman auton käytölle ei ole.

Odotan komission esitystä mielenkiinnolla ja olen valmis urakoimaan parlamentin puolella liikennevaliokunnassa, jotta esityksestä saadaan myös meidän olosuhteisiimme sopiva.

Sananen Venäjästä ja pakotteista

Kansainvälisen oikeuden rikkomista Ukrainassa ja Krimillä ei voi hyväksyä. On täysin selvää, ettei pakotteista voida luopua ennen kuin Minskin sopimus on pantu täytäntöön. Tätä linjaa olen edustanut Euroopan parlamentissa ja tätä linjaa haluan myös Suomen presidentin edustavan.

Niin Ukrainassa kuin vaikkapa Syyriassakin osapuolet perustelevat tekojaan jonkun toisen väärillä teoilla. Suomen ei pidä esittää tuomaria tai valita puolia suurvaltakonflikteissa, vaan vaatia jokaiselta valtiota johdonmukaisesti kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Ovien totaalinen sulkeminen Venäjän suuntaan ei edistä asioita, kuten jokainen, joka joskus on toiminut Venäjän hallinnon kanssa yhteistyössä ministerinä tai muuten, tietää. Ei, vaikka niin toivoisimme. Jos olemme johdonmukaisia, meillä on uskottavuutta keskustella tilanteen korjaamisesta. Kukaan tuskin haluaa jäädyttää konfliktia lopullisesti, tai kärjistää tilannetta laajentuvaan sotimiseen.

Lue lisää

Merjasta Vasemmistoliiton presidenttiehdokas

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on nimetty tänään 18.3. Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Merjan kampanjapäällikkö tulevissa vaaleissa on Minttu Sillanpää,  info@merja2018.fi, p. 044-3482312.

Mukaan kampanjaan voi ilmoittautua osoitteessa www.merja2018.fi

Tässä Merjan puhe puoluevaltuustossa:

Lue lisää

Kuurona ja sokkona

Yli 450 järjestöä, 101 oikeustieteen professoria, 3,5 miljoonaa Euroopan kansalaista… mutta vetoomukset kaikuivat kuuroille korville.

EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta vastaan on kampanjoitu pitkään ja laajapohjaisesti. Päättäjille lähettämässään avoimessa kirjeessä järjestöt esittivät syvän huolensa tänään parlamentin äänestyksessä hyväksytystä sopimuksesta, joka voimaan astuessaan voi heikentää työntekijöiden ja ympäristön suojelua ja tarjota ulkomaisille sijoittajille tehokkaita työkaluja hyökätä yleistä etua ajavaa sääntelyä vastaan.

Kaikki kauppasopimuksen vastustajat on leimattu tämän päivän keskustelussa Le Penin ja Trumpin kumppaneiksi, äärivasemmistolaisiksi tai äärioikeistolaisiksi.

Niinpä niin. Sellaisiahan ne ammattiliitot, viljelijäyhdistykset, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit ja valtioiden suvereniteetin puolustajat ovatkin…

Kanadan pääministeri Trudeau näyttää pehmoisella, feministisellä imagollaan sekoittaneen parlamentinkin järjen. Sama mies kävi juuri Trumpin luona hymistelemässä tukensa Keystone XL-öljyhiekkaputkelle, mutta nyt hänen pitäisi muka toimia kauppasopimuksen edistyksellisyyden takuumiehenä?

Vaikka olen feminismistä ja pakolaispolitiikasta Trudeaun kanssa samoilla linjoilla, ei tästä tule kauppoja.

Lue lisää

Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.