Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Viikko 21

  • maanantaina tapaan asiantuntijoita Kivun yhteiskunnallinen vaikutus -symposiumissa kivunhoidon parantamiseksi
  • tiistaina valiokuntien kokouksia sekä eurooppalaisten yritysten tsemppaamista kiertotalousasioissa
  • ke-to tapaamisia, ryhmäkokous sekä mini-täysistunto Brysselissä
merja

Tervetuloa

Toivottavasti viihdyt uusilla sivuillani ja löydät etsimäsi.

Näiltä sivuilta löydät tietoa työstäni Euroopan parlamentissa sekä GUE/NGL-vasemmistoryhmän kuulumisia. Tekemistä riittää, kun edustettavana on koko Suomi, ja yhteistyökumppanina koko Eurooppa.

Yritän kertoa mitä Euroopan parlamentissa parhaillaan tapahtuu, miten päätökset vaikuttavat ja mitä me ”Mertsin konttorissa” asioiden eteen teemme.

Olen politiikko, koska minulle on aina ollut tärkeää taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien puolesta. Näin oli jo aikoinaan kotiseudullani Kainuussa, ja Brysselissä tämä työ jatkuu.

Merja tavattavissa koti-Suomessa

  • la 28.5. Helsinki, Maailma Kylässä -festarit, Kansan Uutisten teltalla klo 14,  Vasemmiston teltalla klo 16, Kehyksen ja Demon keskustelussa Mekong-lavalla klo 17.15
  • pe 1.7. Vammala, Raivion työväentalolla (Vammalan teatteri) klo 18
  • 13.-15.7. Pori, SuomiAreena
  • 23.7. Suomussalmi, Näljänkä, Päivä maalla ja Lähiruokamarkkinat

TTIP saatava kaikkien tietoisuuteen

Helsingin Narinkkatorilla osoitetaan tänään kolmelta mieltä TTIP-sopimusta vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan, asia on paljon isompi kuin moni Suomessa ymmärtää.

Täällä Brysselissä TTIP-mielenosoitukset ovat keränneet valtavia ihmisjoukkoja. Samoin esimerkiksi Berliinissä, jossa peräti 250 000 ihmistä kokoontui vastustamaan sopimusta.

Miksi sopimusta sitten vastustetaan? Suomessa asiasta vastaava ministeri Lenita Toivakka ei tiedotustilaisuudessa keksinyt sopimuksesta mitään negatiivista. Oikeisto toistelee, kuinka vapaakauppa hyödyttää kaikkia.

Mutta TTIP ei ole varsinaisesti vapaakauppasopimus, vaan pitkälle menevä poliittinen liitto. TTIP vahvistaa suuryritysten valtaa ja heikentää demokratiaa. Jos TTIP olisi vapaakauppasopimus, voisi EU hyväksyä sen ilman jäsenmaiden lupaa. Mutta koska se on poliittinen sekasopimus, voi yksikin jäsenmaa halutessaan kaataa koko jutun.

Jäsenmaiden hallituksiin kohdistetaankin kova paine, ettei kukaan uskaltaisi lipsua ruodusta.

TTIP:tä vastustetaan etenkin siksi, että se estää demokratiaa. Se antaa yhdysvaltalaisille yrityksille oikeuden haastaa Euroopan valtiot oikeuteen, mikäli demokraattisesti tehdyt päätökset uhkaavat yrityksen mahdollisia tulevia voittoja.

Uhka on laajempi kuin kymmenien miljoonien hintaiset oikeusjutut, jotka voivat päättyä miljardien tappioihin. Koko päätöksentekojärjestelmä vääristyy, jos demokraattisesti valitut päättäjät eivät jatkossa voi ajatella mikä on parasta ihmisille ja ympäristölle, vaan heidän pitää ennakoivasti ajaa yhdysvaltalaisten yritysten etua.

Oikeusvaltion ja demokratian puolustamisen lisäksi TTIP:tä on syytä vastustaa itsekkäämmistäkin syistä. Komission teettämät uunituoreet selvitykset paljastivat, että Euroopassa menetettäisiin valtavasti työpaikkoja TTIP:n seurauksena. TTIP saattaisi hieman hyödyttää viinin viejiä ja autoteollisuutta, mutta rajuin pudotus ja massatyöttömyys syntyisi konepaja- ja metalliteollisuuteen.

Isänmaallisena esiintyvät suomalaispuolueet voisivat perustella, miksi jopa 8 % pudotus konepajateollisuuteen on hyväksyttävissä, jotta Saksa ja Ranska voisivat turvata vientiään? Suomi menetti jo isoimmat osan Nokiasta ja Venäjän kaupasta eikä metsäteollisuuskaan tee nousua. Onko meillä varaa menettää vientiteollisuuden viimeinen kivijalka? Eikö työttömyys ole vieläkään ylittänyt oikeiston kipurajaa?

Lue lisää

Ilmailuterveisiä Kanadasta

Tämä viikko on vierähtänyt lentoliikenteen parissa työskentelevien meppien kanssa Kanadassa, kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n vieraana. Ilmailu on globaali ala, joten päättäjät eivät parlamentissakaan voi tuijottaa asioita vain EU:n näkökulmasta.

Aika usein näin on kuitenkin tehty…

Jos joku asia on täällä tullut selväksi, niin ainakin se, että suoraviivaisella asenteella EU jää päätöksenteossa yksin. ICAO:ssa päätöksiä tehdään globaalilla tasolla ja päätöksentekoon tarvitaan laaja paletti erilaisia toimia. Muuten kaikki eivät pysy kelkassa mukana.

Ykkösasia ilmailualalle tällä hetkellä on turvallisuus. Keskustelua on käyty myös uudesta teknologiasta: esimerkiksi lennokkiteknologia kehittyy koko ajan niin valtavasti, että lainsäädäntö laahaa jatkuvasti jäljessä. Mahdollistavasta politiikasta puhutaan kyllä, mutta tekoja ei vielä näy.

Ympäristökysymykset näyttävät olevan vaikeita. Euroopan ajama globaali päästökauppa ei täällä herätä lämpimiä tunteita, vaan mieluummin ajetaan ”isoa koria erilaisia keinoja”. Epäilenpä, että ilmastotavoitteet tulevat olemaan kovilla.

Reissu on tehnyt taas hyvää, vaikka arkista matkustamista viikoissa riittää muutenkin. Keskustelu kansainvälisten kollegoiden kanssa avaa aina avaramman näkökulman oman maanosankin asioihin.

Energiavallankumous maakunnissa

Harva yliopisto, pk-yritys tai maakuntatason toimija käy Brysselissä kertomassa mepeille ajatuksistaan. Siksi on hyvä, että välillä meppi tiiminsä kanssa voi jalkautua eri puolille Suomea – oppimaan ja inspiroitumaan.

Viime viikon energia-aiheiset opintopäivät Kymeenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa osoittautuivat erittäin antoisiksi.

Aurinkoisessa Kotkassa.

Aurinkoisessa Kotkassa.

Vierailimme mm. Kotkan Energialla, missä kävimme keskustelua uusiutuvista energiaratkaisuista sekä tutustuimme hyötyvoimalaitokseen, jossa tuotetaan puolen miljoonan suomalaisen jätteistä energiaa polttamalla. Vierailimme myös Lappeenrannassa energiaguru Jarmo Partasen opissa, saimme lähituntumaa yliopiston hydrometallurgian labrassa metallien erotteluun jätteestä ja tapasimme LUT:n opiskelijoita. Kotkan kehitysyhtiö Cursorissa kuulin, mitä kaikkea uutta paikallinen käytännön kiertotalous mahdollistaa.

Lue lisää

Kiinnostaa, mutta ei vielä

Pohjalainen uutisoi vapun jälkeen, että olen kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta. Moni on kysynyt, olinko tosissani.

Toimittaja kysyi, voisinko kuvitella olevani ehdokkaana, ja kainuulainen ei yllätykseltään osannut vastata kuin rehellisesti: innostusta ja kiinnostusta voi ollakin eikä koskaan kannata sanoa ei koskaan.

Meidän puolueessamme päätökset tehdään kuitenkin ihan oikeasti yhdessä. Vasemmistoliitossa on nyt päällimmäisenä mielessä puoluekokous ja uuden puheenjohtajan valinta, eikä presidentinvaaleista ole käyty yhdessä vielä mitään keskustelua.

Palataanko asiaan syksyllä? Presidentinvaalit käydään tammikuussa 2018. Eiköhän tässä ehdi itse kukin vielä asiaa mielessänsä pohdiskella.

Odotettu päätös

Neljännen rautatiepaketin tekninen osa hyväksyttiin juuri lopullisesti äänestyksessä. Kiitos kovasta työstä Suomen sidosryhmille ja viranomaisille, komissiolle ja neuvostolle sekä parlan kollegoille, ei ollut helppo vääntö tämä.

Tämä rautatiepaketin tekninen pilari antaa kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden kehittää Euroopan raideliikennettä. Asiakkaat ja ympäristö kiittävät ja edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle raideliikenteelle paranevat. Tätä päätöstä rautatieala on odottanut!

(Poliittiseen keskusteluun markkinoiden avaamisen tarpeellisuudesta palataan parlamentissakin vielä myöhemmin tänä vuonna. Se onkin sitten toinen juttu se).

Rautatiepaketista vihdoin sopu – ei kiirettä kilpailuun

Päivä parlamentissa oli eilen taas pitkä, kun väännöt eurooppalaisesta liikennealan lainsäädännöstä loppuivat vasta paljon auringon laskun jälkeen.

Parlamentti ja neuvosto saivat nyt päätökseen neuvottelut vuosikausia vireillä olleesta neljännestä rautatiepaketista, jossa määritellään reunaehdot ja aikataulu rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle. Olin osa parlamentin neuvotteluporukkaa.

Kovimmat väännöt käytiin rautatiehenkilöstön asemasta, suorahankintojen perustelujen läpinäkyvyydestä, eri toimijoiden päätöksenteon riippumattomuudesta sekä koko paketin toimeenpano- ja siirtymäajoista.

Euroopassa ei pitkänmatkan henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa pidetä kiirettä, ja kaluston saatavuudenkin osalta alkuperäiset sanamuodot lieventyivät kovasti.

Suomi on tässä hiihtelemässä ihan omia latujaan ja kiirehtimässä kilpailun avaamisen sekä sitä pohjustavan kalustoyhtiön perustamisen kanssa, vaikka oman näkemykseni mukaan juuri meidän raideverkkomme sopii kilpailulliseen liikenteeseen todella huonosti.

Lue lisää

EU-kilven suojissa

Vuosi vaaleista on vierähtänyt.

Nätiksi ei SSS-hallituksen työskentelyä voi kehua: on päätetty ja peruttu, oltu jämeriä ja tultu toisiin ajatuksiin, ja Sipilä on ehtinyt uhata kävelevänsä presidentinkin puheille. Soini on reissannut sydämensä kyllyydestä ja osallistuu julkiseen keskusteluun enää puheenvuoron pyytämisen verran. Alexilla ei ole enää kivaa.

Tämä kaikki on vain pintaa. Todellisuudessa hallitus on ottanut yhteistuumin ison loikan oikealle ja purkaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita vauhdilla.

Tahti on kiivas – niin kiivas, että voi vain toivoa työn kompastuvan yli-innokkuuteen. Yhteiskuntasopimuksen suhteen näin taisi vähän käydäkin.

Hallitusohjelmaa toteutetaan tehokkaasti ja se ohjelma on lyhyt: yhtiöittäminen ja kilpailulle avaaminen. 

Lue lisää

Meppi uudessa oppimisympäristössä

Omista kouluajoista muistan tiukat lukujärjestykset ja omat luokat. Tänä päivänä sain Kainuun ammattiopiston YritysAmiksessa avata silmäni kokonaan uudelle oppimisympäristölle.

Ja kiitos siitä mahdollisuudesta, sillä vierailu herätti monenlaisia ajatuksia. Nuorten intoa ja paloa oli hienoa kuunnella, ja opettajien uudistumiskykyä ja myös kasvamista nuorten rinnalla oli vaikuttavaa havainnoida. Näinhän ne asiat pitää tehdä! Kiitos Nuori Yrittäjyys ry ja kiitos nuoret, jotka olivat osallistuneet Vuosi yrittäjänä-ohjelmaan.

Jokainen osaa jotain, jokainen tarvitsee jotain oppia ja neuvoja. Olemme yksilöitä ja oppiminen on yksilöllistä. Tekemisen kautta, positiivisuuden kautta, rohkeasti!

Siinäpä opintietä meille jokaiselle. Yhteisöllisyyttä ja toistemme tukemista, eteenpäin jokainen haastaen itsensä joka päivä oppimaan ja kehittymään.

Lisää tätä! YritysAmis -idea on loistava ja valovoimainen vientituote ihan minne vaan – yrittämisen, kokeilemisen ja joskus erehtymisenkin kautta me kehitymme niin ihmisinä kuin yhteiskunnallisina toimijoina. Pitää yrittää, jotta voi onnistua ja joskus erehtyäkin ennenkuin löytää oikean tien.

Mitä me oikein valitamme että ei ole näkymää tulevaisuudesta? Onhan meillä: nuorissa ihmisissä, uskalluksessa ja rohkeudessa. Tätä kohti myös päätöksenteossa!

Mertsi KAO:n opiskelijoiden kanssa.

Mertsi KAO:n opiskelijoiden kanssa.

Ihmiset eivät ole kauppatavaraa

Turkki vie ja EU vikisee. Muuhun päätelmään ei maanantain EU–Turkki -huippukokouksen lopputulemasta voi tulla.

Tilanne on toki haastava: Turkissa on tällä hetkellä maailman suurin pakolaisväestö, joka on avainasemassa pakolaiskriisin ratkaisun suhteen. Hajanainen EU ei pysty päätöksiin yhtenäisestä maahanmuuttopolitiikasta ja pakolaiskriisi on myös muuttanut poliittisia asetelmia EU:n jäsenmaissa.

Turkki käyttää tilannetta hyväkseen koska se pystyy säätelemään Eurooppaan tulevien pakolaisvirtojen suuruutta.

Maa tarjoaa tällä hetkellä suojan lähes kolmelle miljoonalle pakolaiselle, ja suurin osa miljoonasta Eurooppaan viime vuonna tulleesta turvapaikanhakijasta kulki Turkin kautta. Samaan aikaan ihmisoikeus- ja lehdistönvapaustilanne Turkissa on erittäin huolestuttava, ja Turkin käyttäytyminen on räikeässä ristiriidassa Euroopan unionin perusarvojen kuten vapauden ja demokratian kanssa.

Turkin epädemokraattisesta kehityksestä huolimatta EU tyytyy heristelemään sormea, vaikka Erdoğan kahmii valtaa itselleen vuosi vuodelta enemmän. Äärioikeisto on vahvistanut asemaansa monissa Euroopan maissa ja valtaapitävät vaikenevat Turkin arvostelusta, koska he pelkäävät oman asemansa heikentyvän Erdoğanin niin halutessa.

Turkin neuvotteluasema näkyi hyvin Brysselin huippukokouksessa.

Lue lisää