Rautatiepaketista vihdoin sopu – ei kiirettä kilpailuun

Päivä parlamentissa oli eilen taas pitkä, kun väännöt eurooppalaisesta liikennealan lainsäädännöstä loppuivat vasta paljon auringon laskun jälkeen.

Parlamentti ja neuvosto saivat nyt päätökseen neuvottelut vuosikausia vireillä olleesta neljännestä rautatiepaketista, jossa määritellään reunaehdot ja aikataulu rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle. Olin osa parlamentin neuvotteluporukkaa.

Kovimmat väännöt käytiin rautatiehenkilöstön asemasta, suorahankintojen perustelujen läpinäkyvyydestä, eri toimijoiden päätöksenteon riippumattomuudesta sekä koko paketin toimeenpano- ja siirtymäajoista.

Euroopassa ei pitkänmatkan henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa pidetä kiirettä, ja kaluston saatavuudenkin osalta alkuperäiset sanamuodot lieventyivät kovasti.

Suomi on tässä hiihtelemässä ihan omia latujaan ja kiirehtimässä kilpailun avaamisen sekä sitä pohjustavan kalustoyhtiön perustamisen kanssa, vaikka oman näkemykseni mukaan juuri meidän raideverkkomme sopii kilpailulliseen liikenteeseen todella huonosti.

Koko Euroopan rasitteena ovat ongelmat lainsäädännön täytäntöönpanossa: nyt neuvoteltiin jo neljännestä lainsäädäntöpaketista, mutta monessa jäsenmaassa ensimmäinenkin paketti odottaa vielä kansallista täytäntöönpanoa. Pidin tästä oikein palopuheen neuvottelujen päätteeksi ja neuvoston puheenjohtaja, komissaari Bulc ja edustajat kuuntelivat korvat punaisina.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen, että saavutimme neuvoston kanssa yhteisen neuvottelutuloksen. Se antaa eurooppalaiselle rautatiealalle vihdoin selkeän suunnan. Paketin teknisessä osassa saatiin sovittua tärkeistä toimenpiteistä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Myös Suomen rautatiesysteemin erityispiirteet saatiin huomioitua tässä oikein hyvin.

Eilen saavutettu neuvottelutulos vaatii vielä viimeisen hyväksynnän parlamentin täysistunnossa sekä neuvostossa myöhemmin tänä vuonna.

Jaa: