TTIP saatava kaikkien tietoisuuteen

Helsingin Narinkkatorilla osoitetaan tänään kolmelta mieltä TTIP-sopimusta vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan, asia on paljon isompi kuin moni Suomessa ymmärtää.

Täällä Brysselissä TTIP-mielenosoitukset ovat keränneet valtavia ihmisjoukkoja. Samoin esimerkiksi Berliinissä, jossa peräti 250 000 ihmistä kokoontui vastustamaan sopimusta.

Miksi sopimusta sitten vastustetaan? Suomessa asiasta vastaava ministeri Lenita Toivakka ei tiedotustilaisuudessa keksinyt sopimuksesta mitään negatiivista. Oikeisto toistelee, kuinka vapaakauppa hyödyttää kaikkia.

Mutta TTIP ei ole varsinaisesti vapaakauppasopimus, vaan pitkälle menevä poliittinen liitto. TTIP vahvistaa suuryritysten valtaa ja heikentää demokratiaa. Jos TTIP olisi vapaakauppasopimus, voisi EU hyväksyä sen ilman jäsenmaiden lupaa. Mutta koska se on poliittinen sekasopimus, voi yksikin jäsenmaa halutessaan kaataa koko jutun.

Jäsenmaiden hallituksiin kohdistetaankin kova paine, ettei kukaan uskaltaisi lipsua ruodusta.

TTIP:tä vastustetaan etenkin siksi, että se estää demokratiaa. Se antaa yhdysvaltalaisille yrityksille oikeuden haastaa Euroopan valtiot oikeuteen, mikäli demokraattisesti tehdyt päätökset uhkaavat yrityksen mahdollisia tulevia voittoja.

Uhka on laajempi kuin kymmenien miljoonien hintaiset oikeusjutut, jotka voivat päättyä miljardien tappioihin. Koko päätöksentekojärjestelmä vääristyy, jos demokraattisesti valitut päättäjät eivät jatkossa voi ajatella mikä on parasta ihmisille ja ympäristölle, vaan heidän pitää ennakoivasti ajaa yhdysvaltalaisten yritysten etua.

Oikeusvaltion ja demokratian puolustamisen lisäksi TTIP:tä on syytä vastustaa itsekkäämmistäkin syistä. Komission teettämät uunituoreet selvitykset paljastivat, että Euroopassa menetettäisiin valtavasti työpaikkoja TTIP:n seurauksena. TTIP saattaisi hieman hyödyttää viinin viejiä ja autoteollisuutta, mutta rajuin pudotus ja massatyöttömyys syntyisi konepaja- ja metalliteollisuuteen.

Isänmaallisena esiintyvät suomalaispuolueet voisivat perustella, miksi jopa 8 % pudotus konepajateollisuuteen on hyväksyttävissä, jotta Saksa ja Ranska voisivat turvata vientiään? Suomi menetti jo isoimmat osan Nokiasta ja Venäjän kaupasta eikä metsäteollisuuskaan tee nousua. Onko meillä varaa menettää vientiteollisuuden viimeinen kivijalka? Eikö työttömyys ole vieläkään ylittänyt oikeiston kipurajaa?

Koko Euroopan olisi syytä herätä omaan etuunsa. TTIP-sopimus tulisi sitomaan kaikkia EU:n jäsenmaiden hankintoja, muttei lainkaan Yhdysvaltain osavaltioita. Asiaa perustellaan sillä, ettei liittovaltio pysty velvoittamaan osavaltioita. Mutta miksi EU:n sitten pitäisi velvoittaa jäsenvaltionsa?

TTIP:tä on mainostettu sillä, että kyselyn mukaan 53 % eurooppalaisista kannattaa sitä. Suomessakin sopimusta on markkinoitu kansan tahdolla. Mutta tietävätkö ihmiset, että sopimus ei kohtele USA:ta ja EU:ta tasapuolisesti? Onko sopimuksen sisältö tiedossa investointisuojineen kaikkineen?

Teetin Taloustutkimuksella mielipidekyselyn, jossa puhelimitse haastateltiin yli tuhatta ihmistä. Yli puolet suomalaisista vastasi, etteivät he koe tietävänsä lainkaan mistä sopimuksessa on kyse. 0 % koki tuntevansa sopimuksen erittäin hyvin ja 4 % jonkin verran.

Kun ihmisiltä kysyttiin, kannattavatko he sopimusta, vaikka siinä olisi investointisuoja, vain 19 % kannatti. Investointisuojan turvaaminen ylikansallisilla järjestelyillä on tarpeetonta, mikäli EU ja USA pitävät itseään oikeusvaltioina. Mikäli eivät pidä, kannattaa katsoa peiliin ja miettiä onko syytä mennä ollenkaan näin syvään poliittiskaupalliseen liittoon.

Pitäisi irtisanoutua nykyisistäkin löyhemmistä investointisuojasopimuksista sen sijaan, että tehdään entistä vaarallisempia sopimuksia.

Investointisuoja ei todellakaan ole TTIP:n ainoa ongelma, mutta ehkä kriittisin ja tunnetuin. TTIP ei myöskään ole ainoa uhka. EU on jo neuvotellut Kanadan kanssa vastaavan CETA-sopimuksen, jota ei kuitenkaan vielä ole hyväksytty. Neuvotteluita käydään myös jo palvelukauppasopimus TiSA:sta.

Suomi, Eurooppa ja maailma tarvitsevat oikeudenmukaisempaa kauppaa ja lisää demokratiaa. Maailman suuret ongelmat ovat suurelta osin syytä suuryritysten ylivallasta. Ne eivät tutkimusten mukaan maksa juurikaan veroja ja voivat siten jyrätä pieniä yrityksiä ja valtioita jo nyt. Ei pahenneta tilannetta entisestään, vaan aletaan neuvotella sopimuksista ihmisten, ei suurten yritysten lähtökohdista.

Jaa: