Missä virkavalta?

Aikoinaan Suomen hallituksessa väännettiin moneen kertaan kättä sisäministeriön alaisista poliisiresursseista. Rahoitusta leikattiin jo silloin, kun itse tappelin loppuun asti esimerkiksi liikkuvan poliisin rahoituksen puolesta.

Sittemmin leikkauslinja on vain jatkunut.

Viime keväänä sisäisen turvallisuuden selonteon julkaisun jälkeen heräsi monenlaisia ajatuksia mieleen. Miten Suomen sisäinen turvallisuustilanne näyttäytyy tänään? Riskit kasvavat, eivätkä vähiten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kautta. Missään ei tunnuta puhuvan siitä, että samanaikaisesti kasvavien riskien kanssa poliisin määrärahoja leikataan roimasti.

Viime vuosina on loikattu kohti sotilaallisen puolustuksen määrärahojen jatkuvaa lisäämistä ja ennen Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi myös Nato-into oli kova. Nyt se sama energia laitetaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen.

Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät kuitenkin kasvavissa määrin juuri niille yhteiskunnan sektoreille, joissa ongelmia eivät suinkaan ratkaise suurimittainen liikekannallepano vaan riittävät ja toimivat poliisivoimat.

Myös EU:n näkökulmasta toimivat poliisivoimat ovat paljon merkityksellisemmät. Määrärahoja kannattaisi mieluummin sijoittaa heihin, ja sen lisäksi paljon nykyistä vahvemmin yleiseen ihmisten välisen eriarvoistumisen vähentämiseen.

Vaikka en haluakaan olla rakentamassa mitään poliisivaltiota, on hyvä huomata, että Suomessa on vähiten poliiseja kaikista Euroopan maista. Keväällä julkaistu Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden selonteko kertoo korutonta kertomaa siitä, miten muun muassa poliisin valmiusajat, tavoittavuus ja tutkinnan tehokkuus ovat laskeneet entisestään.

10 prosentissa hälytyksistä poliisin saapuminen kesti yli 40 minuuttia. Suomessa on kuntia, joissa vain noin joka toisella hälytystehtävällä poliisi on ollut paikalla alle tunnissa hälytyksestä. Raiskauksista noin puolet jaa selvittämättä, jos tekijää ei tiedetä. Rikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet.
Ensi vuoden poliisin toimintamäärärahat ovat yli 30 miljoonaa euroa pienemmät kuin tänä vuonna.

Tilanteesta huolestuneet ensihoitajat ovat laittaneet alulle kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan , että poliisien vähimmäismäärä määriteltäisiin suhteessa väkilukuun ja/tai tarvittaviin resursseihin. Aloitteentekijät ovat ensihoitajia, joita poliisien resurssit koskettavat myös oman työn kautta: esimerkiksi väkivaltatilanteissa tai liikenneonnettomuuksissa ensihoitajienkaan apu ei pääse loukkaantuneen luokse kuin vasta viiveellä, kun poliisia ei ole mailla halmeilla.

 

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2085

Jaa: