Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.

Hyvää ystävänpäivää!

Kun minä olin rikki,

sinä teit minut ehjäksi.

Puhalsit haavoihini,

silitit tukkaa,

olit lähelläni, kun eniten tarvitsin

ja vähiten ymmärsin pyytää.

Ystäväni – kiitos kun olet ❤