Komissio laittaa vauhtia liikenteen päästövähennyksiin

Euroopan komissio julkaisi tänään autonvalmistajia koskevat, uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteet, vuosille 2025 ja 2030. Pidän asetettuja tavoitteita kunnianhimoisina, mutta täysin saavutettavissa olevina.

Euroopan suurimpana T&K-investoijana autoteollisuus satsaa noin 45 miljardia euroa vuosittain tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkossa summa tulee väistämättä kasvamaan, sillä vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö vaatii uusia investointeja.

Euroopan suurimpana vientialana autoteollisuus on aina ollut huolissaan kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Realiteetti on kuitenkin se, että ilmastotyössä ei tapahdu liikenteen osalta mitään, elleivät tavoitteet ole kohdillaan. Volkswagenin päästöskandaali viimeistään osoitti, kuinka häikäilemättömästi lainsäädännön porsaanreikiä on vuosikymmenet käytetty hyväksi.

Nyt komission asettama 30 prosentin päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Lähtökohta on vuosien 2020-2021 tavoite, jossa autovalmistajan EU-markkinoille saattamien uusien autojen keskimääräinen päästö ei saa ylittää 95 g/km. Mahdottomaksi sitä ei kukaan voi väittää, sillä on osoitettu, että teknologiaa olisi voinut kehittää jo vuosia, mutta siihen ei ole ollut todellisia lainsäädöllisiä ajureita.

Nyt niitä säädetään.

Pidän fiksuna ratkaisuna sitä, ettei komissio asettanut autonvalmistajille kiintiöitä sähköautojen valmistamiseksi, vaan pysyi teknologianeutraalissa lähestymistavassa. Tekniikkaneutraalius tarkoittaa, ettei EU sido käsiään yhteen teknologiaan eli sähköautoihin, vaan mahdollistaa päästöjen ohjausvaikutuksen: mitä enemmän autoteollisuus valmistaa nollapäästöisiä ajoneuvoja, sitä parempi mahdollisuus sillä on saada pieniä helpotuksia koko mallistoaan koskevissa erittäin kireissä päästötavoitteissa.

Osa EU-maita, Suomi mukaan lukien, vaati jo aiemmin sähköautokiintiöitä. Nykytilanteessa vaatimuksen voi helposti kyseenalaistaa, sillä kiintiöt olisivat voineet edistää itse asiassa vain käytettyjen autojen kysyntää, sillä sähköautot ovat valitettavasti vielä vuosia polttomoottoriautoa kalliimpia sekä valmistaa että kuluttajan hankkia.

Ajoneuvojen verotus tulee vielä väistämättä uuteen keskusteluun myös Suomessa – näin arvioin tämän esityksen jälkeen. Joukkoliikenteeseen tarvitaan myös kestäviä ratkaisuja sekä liikennemuotojen välistä monikäyttöisyyttä.

Tulen itse testaamaan suomalaista liikennejärjestelmää tammikuussa presidentinvaalikiertueellani. Kulkiessani ympäri maakuntia tulen käyttämään niin joukkoliikennettä, raskasta liikennettä kuin eri käyttövoimilla toimivia henkilöautojakin. Päästöjen päivittäinen seuranta osoittanee konkreettisesti, missä me Suomessa olemme liikenteen vallankumouksessa menossa.

Ilmastonmuutos ei odota. Suomella on velvoite vähentää päästöjä taakanjakosektorilla eli päästökaupan ulkopuolella 39 % vuoden 2005 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä.

Meidän suomalaistenkin pitää muuttaa omaa toimintaamme ja kehittää uusia toimintamalleja. Kansallinen keskustelu oikeudenmukaisista ja tehokkaista ilmastotoimista on enemmän kuin tarpeen.

https://ec.europa.eu/transport/modes/road/news/2017-11-08-driving-clean-mobility_en

Jaa: