Blogi

Arvon presidentti

Merja on Vasemmistoliiton ehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Lisätietoa kampanjateemoista ja kampanjakiertueesta löydät osoitteesta merja2018.fi

Komissio laittaa vauhtia liikenteen päästövähennyksiin

Euroopan komissio julkaisi tänään autonvalmistajia koskevat, uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteet, vuosille 2025 ja 2030. Pidän asetettuja tavoitteita kunnianhimoisina, mutta täysin saavutettavissa olevina.

Euroopan suurimpana T&K-investoijana autoteollisuus satsaa noin 45 miljardia euroa vuosittain tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkossa summa tulee väistämättä kasvamaan, sillä vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö vaatii uusia investointeja.

Euroopan suurimpana vientialana autoteollisuus on aina ollut huolissaan kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Realiteetti on kuitenkin se, että ilmastotyössä ei tapahdu liikenteen osalta mitään, elleivät tavoitteet ole kohdillaan. Volkswagenin päästöskandaali viimeistään osoitti, kuinka häikäilemättömästi lainsäädännön porsaanreikiä on vuosikymmenet käytetty hyväksi.

Lue lisää

Onnea YK ja onnea presidentti Halonen!

Vuoden YK:n ystävä -kunniamaininta jaetaan tänään, YK:n päivänä presidentti Tarja Haloselle. Palkintoperusteissa kerrotaan, kuinka presidentti Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa, ja kuinka hänen koko uraansa on leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Ottaisipa Suomi Halosesta mallia!

Me olimme ennen aktiivisia YK:ssa ja rauhanturvaamisessa – mihin kansainvälinen poliittinen profiilimme on kadonnut? Rauhansovittelu oli ylpeyden aiheemme – miksi emme nosta sitä vientituotteeksemme aseiden sijaan?

Lue lisää

Ydinasekielto nyt!

Jos jotain olisin tämän päivän lapsille toivonut, niin sitä että heidän ei tarvisisi pelätä ydinaseita samalla tavalla kuin oma sukupolveni on pelännyt.

Valitettavasti ydinaseet ovat täydessä toimintavalmiudessa joka ikinen päivä. Vaikka aihe on painunut julkisessa keskustelussa unholaan, on ydinsodan uhka yhtä todellinen kuin omassa lapsuudessani. Tämän päivän ydinaseet ovat myös tuhansia kertoja tuhovoimaisempia kuin vaikkapa Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut pommit.

Ydinräjäytyksen seuraukset ilmakehään voisivat aiheuttaa silmänräpäyksessä kokonaisia maanosia kattavan humanitaarisen ja ympäristökatastrofin.

Lue lisää

Ei kuolla vielä

Suomi on ollut Euroopan Unionin jäsen vuodesta -95 ja tänä aikana edunvalvontamme on monessa kohtaa perustunut kuolemiseen.

On eletty läpi turvekriisit ja rikkidirektiivit. Ja aina osa teollisuudesta on käynyt Brysselissä kuolemassa. Jälkikäteen katsottuna elämä on kuitenkin jatkunut ja parhaimmillaan teollisuudelle on koitunut muutoksista enemmän voittoja kuin tappioita.

Jälleen on yhden kuoleman aika. Suomalainen metsäteollisuus kituu LULUCF:n maankäyttövaatimusten kourissa. Kaikki on menetetty ja metsänomistajatkin kuolevat pystyyn. Mitään ei voida tehdä, uusi suunniteltu teollisuus vetää liikkuvat taakse.

Vai noinkohan sittenkään? Oliko komissiolla todellakin tarkoitus kurittaa pientä vaivaista Suomea, sulkea sen ovet ja lukita ikuisiksi ajoiksi meidät metsäreservaatiksi, puskemaan vihreää kultaa?

No, ei ollut.

Lue lisää

Toimiva raideliikenne vaatii rahaa

Suomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut EU:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen.

Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään EU:n syyksi.

Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa.

Suomella ei ole mitään kiirettä.

Lue lisää

Lypsävän lehmän voi ampua vain kerran lihoiksi

Juttu julkaistu Raidepuolueen verkkosivuille.

Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen (vas.) arvostelee voimakkaasti Suomen rautatieliikenteen kilpailulinjauksia.

– Avoin markkinoillepääsy tosiaan päälinjaus 3.12.2019 alkaen, mutta siitäpä alkaa sitten direktiivin poikkeukset eli kikkailun mahdollistavat kirjaukset. Kokemus aiemmista paketeista osoittaa, että taitavimmat maat käyttää kaikki porsaanreiät mitä ikinä löytävät ja Suomi menee seuraten tiukinta mahdollista linjaa.

Lue lisää

Jakamistalous – palveluiden nyhtökaura?

Julkaistu Kalevassa 27.6.2017

Pitkiä käytäviä, vielä pidempiä kokouksia ja arkista lainsäädäntötyötä: nämä ovat Euroopan parlamentin arkipäivien peruskauraa. Peruskauran lisäksi parlamentissa pääsee välillä myös nyhtökauran äärelle: uusien, innovatiivisten ilmiöiden pariin.

Kulunut kevät on ollut parlamentissa hyvin mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään konkreettisesti hommia sellaisten laajojen ja neitseellisten aiheiden parissa kuin robotiikka ja jakamistalous. Molemmat ovat ilmiöitä, jotka muuttavat laajasti yhteiskuntajärjestystä, työelämää ja tuotantotapoja ja aiheuttavat siten meille lainsäätäjille monenlaista päänvaivaa.

Lue lisää

Inhimillisyyttä ja tervettä harkintaa

Komissio julkaisee tänään hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package).

Sen käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa.

Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä.

Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Voitte siis kuvitella millaisella mielenkiinnolla pakettia sekä Euroopassa että kotimaassa odotetaan!

Odotettavissa onkin varsinainen liikenteen itä-länsiottelu.

Lue lisää

Wappupuhe 2017

Hyvät ystävät, toverit –

Me juhlimme tänä vuonna 100 -vuotiasta Suomea. Viime päivinä eniten keskustelua ja valitettavasti myös mielipahaa on herättänyt juhlarahasarja, jolla itsenäisyyttä haluttiin muistaa konkreettisella ja kenties seuraavat 100 vuotta kestävällä tavalla.

Ajatus oli kaunis ja perinteinen, mutta ikävä kyllä sen toteutus hoidettiin tavalla, joka vei meidät hetkeksi takaisin 100-vuotiaan Suomi-neidon lapsuusvuosiin – aikaan, jolloin kansamme jakautui ja sisällissodan kauhut heittivät maamme historiaan ja monen suvun elämään pitkän ja kipeän varjon.

Asiasta leimahtanut keskustelu muistutti ikävällä tavalla siitä, että kun olemme nyt sata vuotta myöhemmin jälleen keskellä maailmanhistoriallisesti ratkaisevia aikoja, ja meidän olisi välttämätöntä löytää yhteisymmärrys siitä, kuinka selvitä muutoksista yhtenäisenä kansana, jakolinjoja piirretään puheissa uudelleen.

Lue lisää