Blogi

Odotettu päätös

Neljännen rautatiepaketin tekninen osa hyväksyttiin juuri lopullisesti äänestyksessä. Kiitos kovasta työstä Suomen sidosryhmille ja viranomaisille, komissiolle ja neuvostolle sekä parlan kollegoille, ei ollut helppo vääntö tämä.

Tämä rautatiepaketin tekninen pilari antaa kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden kehittää Euroopan raideliikennettä. Asiakkaat ja ympäristö kiittävät ja edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle raideliikenteelle paranevat. Tätä päätöstä rautatieala on odottanut!

(Poliittiseen keskusteluun markkinoiden avaamisen tarpeellisuudesta palataan parlamentissakin vielä myöhemmin tänä vuonna. Se onkin sitten toinen juttu se).

Rautatiepaketista vihdoin sopu – ei kiirettä kilpailuun

Päivä parlamentissa oli eilen taas pitkä, kun väännöt eurooppalaisesta liikennealan lainsäädännöstä loppuivat vasta paljon auringon laskun jälkeen.

Parlamentti ja neuvosto saivat nyt päätökseen neuvottelut vuosikausia vireillä olleesta neljännestä rautatiepaketista, jossa määritellään reunaehdot ja aikataulu rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle. Olin osa parlamentin neuvotteluporukkaa.

Kovimmat väännöt käytiin rautatiehenkilöstön asemasta, suorahankintojen perustelujen läpinäkyvyydestä, eri toimijoiden päätöksenteon riippumattomuudesta sekä koko paketin toimeenpano- ja siirtymäajoista.

Euroopassa ei pitkänmatkan henkilöliikenteen kilpailun avaamisen kanssa pidetä kiirettä, ja kaluston saatavuudenkin osalta alkuperäiset sanamuodot lieventyivät kovasti.

Suomi on tässä hiihtelemässä ihan omia latujaan ja kiirehtimässä kilpailun avaamisen sekä sitä pohjustavan kalustoyhtiön perustamisen kanssa, vaikka oman näkemykseni mukaan juuri meidän raideverkkomme sopii kilpailulliseen liikenteeseen todella huonosti.

Lue lisää

Meppi uudessa oppimisympäristössä

Omista kouluajoista muistan tiukat lukujärjestykset ja omat luokat. Tänä päivänä sain Kainuun ammattiopiston YritysAmiksessa avata silmäni kokonaan uudelle oppimisympäristölle.

Ja kiitos siitä mahdollisuudesta, sillä vierailu herätti monenlaisia ajatuksia. Nuorten intoa ja paloa oli hienoa kuunnella, ja opettajien uudistumiskykyä ja myös kasvamista nuorten rinnalla oli vaikuttavaa havainnoida. Näinhän ne asiat pitää tehdä! Kiitos Nuori Yrittäjyys ry ja kiitos nuoret, jotka olivat osallistuneet Vuosi yrittäjänä-ohjelmaan.

Jokainen osaa jotain, jokainen tarvitsee jotain oppia ja neuvoja. Olemme yksilöitä ja oppiminen on yksilöllistä. Tekemisen kautta, positiivisuuden kautta, rohkeasti!

Siinäpä opintietä meille jokaiselle. Yhteisöllisyyttä ja toistemme tukemista, eteenpäin jokainen haastaen itsensä joka päivä oppimaan ja kehittymään.

Lisää tätä! YritysAmis -idea on loistava ja valovoimainen vientituote ihan minne vaan – yrittämisen, kokeilemisen ja joskus erehtymisenkin kautta me kehitymme niin ihmisinä kuin yhteiskunnallisina toimijoina. Pitää yrittää, jotta voi onnistua ja joskus erehtyäkin ennenkuin löytää oikean tien.

Mitä me oikein valitamme että ei ole näkymää tulevaisuudesta? Onhan meillä: nuorissa ihmisissä, uskalluksessa ja rohkeudessa. Tätä kohti myös päätöksenteossa!

Mertsi KAO:n opiskelijoiden kanssa.

Mertsi KAO:n opiskelijoiden kanssa.

Ihmiset eivät ole kauppatavaraa

Turkki vie ja EU vikisee. Muuhun päätelmään ei maanantain EU–Turkki -huippukokouksen lopputulemasta voi tulla.

Tilanne on toki haastava: Turkissa on tällä hetkellä maailman suurin pakolaisväestö, joka on avainasemassa pakolaiskriisin ratkaisun suhteen. Hajanainen EU ei pysty päätöksiin yhtenäisestä maahanmuuttopolitiikasta ja pakolaiskriisi on myös muuttanut poliittisia asetelmia EU:n jäsenmaissa.

Turkki käyttää tilannetta hyväkseen koska se pystyy säätelemään Eurooppaan tulevien pakolaisvirtojen suuruutta.

Maa tarjoaa tällä hetkellä suojan lähes kolmelle miljoonalle pakolaiselle, ja suurin osa miljoonasta Eurooppaan viime vuonna tulleesta turvapaikanhakijasta kulki Turkin kautta. Samaan aikaan ihmisoikeus- ja lehdistönvapaustilanne Turkissa on erittäin huolestuttava, ja Turkin käyttäytyminen on räikeässä ristiriidassa Euroopan unionin perusarvojen kuten vapauden ja demokratian kanssa.

Turkin epädemokraattisesta kehityksestä huolimatta EU tyytyy heristelemään sormea, vaikka Erdoğan kahmii valtaa itselleen vuosi vuodelta enemmän. Äärioikeisto on vahvistanut asemaansa monissa Euroopan maissa ja valtaapitävät vaikenevat Turkin arvostelusta, koska he pelkäävät oman asemansa heikentyvän Erdoğanin niin halutessa.

Turkin neuvotteluasema näkyi hyvin Brysselin huippukokouksessa.

Lue lisää

Ilmianna kansalainen!

Euroopan parlamentti myöntää vuosittain ”Euroopan kansalaisen palkinnon”. Palkinnolla palkitaan merkittäviä tekoja seuraavasti:

”Kansalaisten, ryhmien, yhdistysten tai järjestöjen toiminta tai toimet, jotka ovat osoittaneet poikkeuksellista omistautumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen ja lähentymisen edistämiseen tai rajat ylittävän tai valtioiden välisen yhteistyön helpottamiseen.”

Huh. Rahaa ei ole tarjolla, mutta mainetta, kunniaa sekä laatta tahi mitali!

Kuka on ollut aktiivinen ja vahvistanut eurooppalaista henkeä näinä vaikeina aikoina? Ilmianna allekirjoittaneelle sähköpostilla perusteluineen 27.3. mennessä niin pistetäänpä eholle.

Polkumyyntiä ja kilpailuvimmaa

Tämä viikko on työskennelty tarmolla liikenteen sosiaalikysymysten parissa.

Tänään emännöin yhdessä kollegoideni Paloma Lopezin (Espanja) ja Rina Ronja Karin (Tanska) kanssa tilaisuutta ”Social Dumping in the Transport Sector” (Sosiaalinen polkumyynti liikennealalla). Keskityimme erityisesti tieliikenteen ja ilmailun haasteisiin. Liikennesektori ei toki ole ainut ala, jossa ongelmia esiintyy, mutta luonteensa vuoksi se on poikkeuksellisen haavoittuvainen: työolot ja olosuhteet kun heijastuvat suoraan turvallisuuteenkin.

IMG_4906

Tilaisuudessa oli paikalla pyynnöstäni muutakin suomalaisääntä, kun Pasi Moisio SKAL:ista kertoi tilanteesta Suomen kuljetusalan näkökulmasta. Parlamentissa on parasta aikaa valmistelussa oma-aloitemietintö sosiaalisesta polkumyynnistä ja niinpä me mepit saimmekin nyt todella hyvän tilannepäivityksen asioiden todellisesta tilasta liikennesektorilla. Parlamentti keskustelee ensi viikolla täysistunnossa myös lähetettyjen työntekijöiden tilanteesta.

Tapasin aamulla myös suomalaisia kuljetusalan liittojen edustajia heidän vieraillessaan Brysselissä. Keskustelimme muun muassa neljännestä rautatiepaketista sekä raideliikenteen tilasta Suomessa. Koska neuvottelut neljännestä rautatiepaketista ovat täällä parlamentin ja neuvoston välillä vielä kesken, ihmetyttää Suomen tarve keulia asiassa. Välillä tekisi mieli täältä oikein kunnolla karjasta että vetäkää nyt h***tti hetki henkeä ennen kuin maamme kaikki palvelut on pian uhrattu ja kansallisomaisuus myyty tämän kilpailunavaamis- ja yksityistämisvimman vallassa.

Lue lisää

Lapiolle ja talikolle töitä

Merja antaa haastattelua vasemmistoryhmän tiedotustilaisuudessa 2.3.

Merja antaa haastattelua vasemmistoryhmän tiedotustilaisuudessa 2.3.

Autoalan päästöhuijauksia tutkiva valiokunta järjestäytyi tänään Euroopan parlamentissa. Vasemmistoryhmän tsekkiläinen Kateřina Konečná toimii valiokunnan varapuheenjohtajana, allekirjoittanut vasemmistoryhmän koordinaattorina, ja kolmas edustajamme on Neoklis Sylikliotis.

Olen tämän valiokunnan ainoa suomalaisjäsen.

Volkswagenin päästöhuijausten paljastuttua autoalan ympärillä on kuohunut skandaali toisensa jälkeen. Volkswagenin lisäksi huijareita paljastui muitakin, ja lehtitietojen mukaan myös suomalainen renkaanvalmistaja on mahdollisesti manipuloinut pörssikurssejaan (ja niihin sidottuja johtajien optiotuloja) huijaamalla rengastesteissä.

Mihin kuluttaja ja kansalainen voi luottaa tämän jälkeen? Mistä meitä laskutetaan, jos annettuihin tietoihin ei voi luottaa?

Autojen päästöhuijaus on siitä surullinen juttu, että kymmenien vuosien aikana on ollut aikaa laittaa asiat kuntoon, mutta eipä ole laitettu. Teknologia on olemassa, koska sitä käytetään vientiin, mutta ei eurooppalaisiin autoihin koska massatuotanto on liian kallista. Ihmishenget ovat ilmeisesti liian kalliita?

Lue lisää

Miksi pakko ja kiire?

Metsähallitus on meidän yhteistä omaisuuttamme, samalla tavalla kuin meidän metsämme ja järvemmekin ovat yhteistä omaisuutta.

Se, mitä uuden metsähallituslain piti tehdä, oli selkeyttää ja yksinkertaistaa tämän omaisuuden hallintojärjestelmää.

Viimeistään eilisen talousvaliokunnan lausunnon jälkeen voi todeta, että eipä ole alkuperäisestä aikomuksesta paljon jäljellä.

”Valiokunta pitää tärkeänä, ettei hyvin toimivia rakenteita turhaan lähdetä muuttamaan”, kuuluu talousvaliokunnan kanta. Näin olisikin fiksua, miksi muuttaa toimivaa konetta?

Ideologinen yhtiöittämispakko jääkin nyt talousvaliokunnan lausunnon ainoaksi vaateeksi.

EU:n kilpailukomissaari vastasi kuitenkin jo joulukuussa kirjalliseen kysymykseeni, että EU ei vaadi Suomen Metsähallitukselta mitään erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta.

Suomen mallioppilasajattelu on eduskunnassa hengissä ja voi hyvin. Nyt vedotaan käyttöoikeussopimusdirektiiviin, joka on vasta tulossa voimaan. Talousvaliokuntakin toteaa, ettei uuden sääntelyn soveltamiskäytäntöä ole vielä muodostunut, eikä tässä vaiheessa voida varmuudella arvioida, sovelletaanko direktiiviä edes hallituksen esityksen tarkoittamaan yksinoikeuteen harjoittaa metsätaloutta tai oman omaisuuden myymiseen.

Silti pidetään kiinni siitä, että pakko on yhtiöittää, ja kiireesti. Miksi?

Koska tämä EU:sta tuleva pakko ja kiire näyttää olevan nykyhallituksen pakkomielle, kysyin asiasta komissiolta vielä uudestaan. Jos komissaari Vestagerin vastaus jätti edelleen joitain epäselvyyksiä, toivon uuden, kiireellisenä käsiteltävän kysymyksen selkeyttävän asiaa. Olen nyt siis toivonut komissiolta laajempaa kokonaisarviointia tilanteesta Suomen hallituksen jatkaessa yhtiöittämisaikeita.

Lue lisää

Antibioottiresistenssi kuriin

Pitkän väännön ja tämän päiväisen äänestyksen jälkeen saimme ympäristövaliokunnassa vihdoin eläinlääkeasetukseen keskittyvän mietinnön eteenpäin jatkoneuvotteluihin.

Kun puhutaan eläinlääkinnästä, puhutaan väistämättä antibiooteista (vaikka nyt käsittelyssä oleva säätely koskee kyllä myös mm. eläinlääkintätuotteiden saatavuutta, hallinnollisia kysymyksiä sekä kilpailu- ja innovaatiokysymyksiä).

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eläintautien hoitoon käytettäviä antibiootteja saa vain eläinlääkärin määräyksestä, ja kiitos pitkien varoaikojen ja tiukan kontrollin, suomalainen liha tai maito ei pullistele antibioottijäämiä.

Muualla Euroopassa antibiootteja käytetään huolettomammin, sekä lääkintään että eläinten rehuissa. Jos kuitenkin haluamme säilyttää antibioottihoitojen tehon (ihmisille tai eläimille) on antibioottien käyttöä saatava vähennettyä (sekä ihmisillä että eläinten hoidossa ja rehuissa).

Lue lisää

Konkreettisten toimien aika

Eduskunnan istuntokauden avauksestakin saatiin aikaan mielensäpahoittajien vuosikokous. Olisinpa ehkä itsekin mieleni pahoittanut, ellen sattuisi vuosien takaa tuntemaan presidenttimme Sauli Niinistön ajattelua.

Tasavaltamme presidentillä on oma juridinen lähestymistapansa asioihin. Joskus se on turhankin konstailematon ja suora, kuten puhe eduskunnassa osoitti. Hän ei kursaile ja kuorruta, vaan sanoo kuten ajattelee. Ja totuus on siitä ikävä, että se kopsahtaa meihin. Osuu otsaluuhun ikävästi ja jää takaraivoon kiertelemään.

Sen sijaan, että jäisimme märehtimään, josko presidenttimme nyt juristina olisi kehottanut välttämään lakien noudattamista (mitä hän nyt ei tehnyt, jos puheen kuunteli tarkkaan), voisimme nyt yhdessä miettiä, miten parhaiten hoidamme käsillä olevaa tilannetta. Maailmaa kohdanneen haasteen kokoluokka on uusi, joten toden totta olemassa oleva lainsäädäntö ja sovitut sitoumukset eivät vain arjessa toimi. Ei kannata ampua viestintuojaa, vaikka viestistä jäikin lämpö puuttumaan.

Puhe oli herättävä ja siksi se varmaan oli tarkoitettukin, sillä se sai minut pohtimaan mitkä ovat ne ratkaisut, joilla saamme apua heille kenelle apu kuuluu. Ja miten voimme oikeasti auttaa ihmisiä myös kotimaissaan, kun kaikki eivät Suomeenkaan asti voi tulla? Miten puutumme järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja mittavaan rahaliikenteeseen ihmissalakuljetuksen ympärillä? Miten pidämme kiinni sopimuksista ja kansainvälisistä sitoumuksista, jos olemme pian ainoita, jotka näin tekevät?

On surullista katsoa, kuinka kotimaa käpertyy käpertymistään ja kaikki keskittävät voimavaransa toisten sanojen raatelemiseen konkreettisten ratkaisujen huutaessa tekijöitään. Meidän on kyettävä löytämään inhimillisiä, järkeviä ratkaisuja.

Meitä tarvitaan kaivamaan maailmasta riittävä rahoitus pakolaisleireille, meitä tarvitaan lopettamaan silmitön asekauppa, meitä tarvitaan lopettamaan entisaikojen malliin rehottava kaupallinen ja taloudellinen riisto. Meitä tarvitaan rauhansovittelijoina kriisialueilla, meitä tarvitaan taistelemaan kaksin käsin ihmiskaupan ja salakuljetuksen kasvavaa bisnestä vastaan, meitä tarvitaan luomaan turvallinen ja toimiva järjestelmä pakolaisvirtojen ohjaamiseen, jotta he saavat apua, jotka apua todella tarvitsevat.

Meitä tarvitaan myös tekemään yhdessä toimia muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa, jotta yhteisesti sovitut asiat oikeasti toteutetaan. Tyhjän puhumista on tehty jo riittävästi.