Kotimaa

Merja tavattavissa koti-Suomessa

 

  • 1.7. Helsinki, Pride-kulkueella ja puistojuhlassa Vasemmistoliiton teltalla kulkueen jälkeen
  • 11.–14.7. Pori, SuomiAreena
  • 11.7. SuomiAreena, Pori, klo 17-18 TP-haastajat/MTV Lava;
  • 13.7. SuomiAreena, Pori,  klo 10-11.15 EP/Komission keskustelutilaisuus ja 13.30 Liberan ”Suomi on paska maa”. + puoluetorilla tavattavissa klo 12-13
  • 14.7. SuomiAreena, Pori 10-11.15 Autoilu ja liikkuminen, Autontuojien tilaisuus, + puoluetorilla tavattavissa klo 12-13
  • 28.-29.7. Valkeakoski, Valkeakosken Työväen musiikkitapahtuma 
  • 28.7. Valkeakoski, klo 16. Koko perheen tapahtuma, klo 18.30-19.30 Vasemmistoliiton teltalla tapahtumatorilla.
  • 29.7. Valkeakoski, Työväen musiikkitapahtuma, Klo 13-14 keskustelutilaisuus Mia-Petra Kumpula-Natrin kanssa. klo 15-16 Vasemmistoliiton teltalla tapahtumatorilla
  • ke 16.8. Iisalmi (päivä), Joensuu (ilta)
  • to 17.8. Imatra (eduskunnan kesäkokous)
  • pe 18.8. Kouvola
  • la 19.8. Järvenpää, Uudenmaan Vasemmistoliiton piirin maakuntajuhla Järvenpään Seurantalolla klo 14-21.
  • su 20.8. Helsinki)
  • ke 23.8. Lahti, Hollola
  • to 24.8. Uusikaupunki (aamulla autotehtaalla),  Raisio, Eläkeläisten Hiski Salomaa-tilaisuus, päivällä, illalla Salon iltatori
  • pe 25.8. Turku, Turku Pride
  • la 26.8. Vihti
  • su 27.8. Tampere
  • ma 28.8. Jyväskylä
  • ti 29.8. Seinäjoki
  • ke 30.8. Oulu
  • la 2.9. Suomussalmi, Puolukanpoiminnan MM-kisat
  • la 9.9. Helsinki, Euroopan vasemmiston ilmastopoliittinen tapahtuma
  • ti 26.9. SKAL:in seminaari Helsingissä
  • la 7.10. Puolanka, Kainuun ja Koillismaan eläkeläisten Suomi100-tilaisuus, Rokuan työväen syyspäivät
  • la 28.10. Helsinki, Vasemmistonaisten Feminaari
  • su 29.10. Viljakkala, muistomerkki vuoden 1918 punaisille paljastetaan, puhe klo 13.00 Viljakkalan hautausmaalla
  • ke 1.11. Tampere, puhe tuottajavastuuseen keskittyvässä seminaarissa
  • la 18.11. puoluevaltuusto, kampanjan avaus ja iltatilaisuus

Wappupuhe 2017

Hyvät ystävät, toverit –

Me juhlimme tänä vuonna 100 -vuotiasta Suomea. Viime päivinä eniten keskustelua ja valitettavasti myös mielipahaa on herättänyt juhlarahasarja, jolla itsenäisyyttä haluttiin muistaa konkreettisella ja kenties seuraavat 100 vuotta kestävällä tavalla.

Ajatus oli kaunis ja perinteinen, mutta ikävä kyllä sen toteutus hoidettiin tavalla, joka vei meidät hetkeksi takaisin 100-vuotiaan Suomi-neidon lapsuusvuosiin – aikaan, jolloin kansamme jakautui ja sisällissodan kauhut heittivät maamme historiaan ja monen suvun elämään pitkän ja kipeän varjon.

Asiasta leimahtanut keskustelu muistutti ikävällä tavalla siitä, että kun olemme nyt sata vuotta myöhemmin jälleen keskellä maailmanhistoriallisesti ratkaisevia aikoja, ja meidän olisi välttämätöntä löytää yhteisymmärrys siitä, kuinka selvitä muutoksista yhtenäisenä kansana, jakolinjoja piirretään puheissa uudelleen.

Historia on kuitenkin sitä, mikä on tapahtunut, ja kun kyseessä on kansan jakanut sisällissota, tapahtunutta soisi tulkittavan ihmisyydellä ja syvällisellä ymmärryksellä.

Ihmisyyden ja syvällisen ymmärryksen puute ei jaa kansalaisia ainoastaan täällä Suomessa. Rakentamisen sijaan halutaan purkaa, ja yksi ihmisen kehityshistorian yleisimmistä selviytymiskeinoista, vieraan pelko, kuuluu alati äänekkäämmin ja aggressiivisempana ympäri maailmaa. Ja me elämme kuitenkin aikakautta, jolloin uutta keksitään koko ajan ja mahdollisuuksien määrä ylittäisi esteet kirkkaasti, jos pelosta vain uskallettaisiin päästää irti.

Lue lisää

Sananen Venäjästä ja pakotteista

Kansainvälisen oikeuden rikkomista Ukrainassa ja Krimillä ei voi hyväksyä. On täysin selvää, ettei pakotteista voida luopua ennen kuin Minskin sopimus on pantu täytäntöön. Tätä linjaa olen edustanut Euroopan parlamentissa ja tätä linjaa haluan myös Suomen presidentin edustavan.

Niin Ukrainassa kuin vaikkapa Syyriassakin osapuolet perustelevat tekojaan jonkun toisen väärillä teoilla. Suomen ei pidä esittää tuomaria tai valita puolia suurvaltakonflikteissa, vaan vaatia jokaiselta valtiota johdonmukaisesti kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Ovien totaalinen sulkeminen Venäjän suuntaan ei edistä asioita, kuten jokainen, joka joskus on toiminut Venäjän hallinnon kanssa yhteistyössä ministerinä tai muuten, tietää. Ei, vaikka niin toivoisimme. Jos olemme johdonmukaisia, meillä on uskottavuutta keskustella tilanteen korjaamisesta. Kukaan tuskin haluaa jäädyttää konfliktia lopullisesti, tai kärjistää tilannetta laajentuvaan sotimiseen.

Lue lisää

Merjasta Vasemmistoliiton presidenttiehdokas

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on nimetty tänään 18.3. Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Merjan kampanjapäällikkö tulevissa vaaleissa on Minttu Sillanpää,  info@merja2018.fi, p. 044-3482312.

Mukaan kampanjaan voi ilmoittautua osoitteessa www.merja2018.fi

Tässä Merjan puhe puoluevaltuustossa:

Lue lisää

Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.

Hyvää ystävänpäivää!

Kun minä olin rikki,

sinä teit minut ehjäksi.

Puhalsit haavoihini,

silitit tukkaa,

olit lähelläni, kun eniten tarvitsin

ja vähiten ymmärsin pyytää.

Ystäväni – kiitos kun olet ❤

Uudistuksia perustellen ja yhteistyössä

Liikenneministeri Bernerin tiedotustilaisuus eilen taisi lopulta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa kaivattuja vastauksia.

Perusteluja liikennejärjestelmän kokonaisremontille on, mutta tämä visio taitaa nyt kompastua omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen. Jos hallituskumppanit, ministeriöt tai sidosryhmät irtautuvat kiireesti selvityksestä ei se todennäköisesti etene poliittisestikaan.

Kenenkään ei siis vielä tämän selvityksen perusteella kannata huolestua tulevista lisämaksuista tai auton arvon alenemisesta.

Voi ajatella, että liikenteessä muuttuisi tämän esityksen myötä kaikki paitsi liikennesäännöt. Siihen nähden aikataulu tälle uudistukselle on kerta kaikkiaan kestämätön. Yksityiskohdat saattavat lausuntokierroksen jälkeen muuttua, eikä tiedossa olevan informaation perusteella ole vielä kenenkään mahdollista arvioida uudistuksen kokonaisvaikutuksia.

Lue lisää

Missä virkavalta?

Aikoinaan Suomen hallituksessa väännettiin moneen kertaan kättä sisäministeriön alaisista poliisiresursseista. Rahoitusta leikattiin jo silloin, kun itse tappelin loppuun asti esimerkiksi liikkuvan poliisin rahoituksen puolesta.

Sittemmin leikkauslinja on vain jatkunut.

Viime keväänä sisäisen turvallisuuden selonteon julkaisun jälkeen heräsi monenlaisia ajatuksia mieleen. Miten Suomen sisäinen turvallisuustilanne näyttäytyy tänään? Riskit kasvavat, eivätkä vähiten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kautta. Missään ei tunnuta puhuvan siitä, että samanaikaisesti kasvavien riskien kanssa poliisin määrärahoja leikataan roimasti.

Viime vuosina on loikattu kohti sotilaallisen puolustuksen määrärahojen jatkuvaa lisäämistä ja ennen Trumpin valintaa Yhdysvaltojen presidentiksi myös Nato-into oli kova. Nyt se sama energia laitetaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen.

Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät kuitenkin kasvavissa määrin juuri niille yhteiskunnan sektoreille, joissa ongelmia eivät suinkaan ratkaise suurimittainen liikekannallepano vaan riittävät ja toimivat poliisivoimat.

Lue lisää

Markkinatalouden ABC

Luin pari päivää sitten surullisena uutisia pirstaloituneesta bussijärjestelmästä.

Linja-autoaikataulut eivät enää löydy yhden haun takaa Itä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun valtion tukemat bussivuorot on poistettu Matkahuollon aikatauluhausta.

Myös seutuliikenteessä palvelu on sekavaa, kun samalla reitillä saattaa tarvita eri kortteja, riippuen siitä matkustaako valtion tukemalla kyydillä vai kokonaan markkinaehtoisessa bussiliikenteessä.

Tätä vuonna 2009 voimaan tulleella joukkoliikennelailla ei todellakaan haettu, mutta näyttää siltä että linja-autoliikenteessä asiakas ei edelleenkään ole ykkönen.

Lue lisää

Meppi taivaalla: Jump for Dystonia

Viime lauantaina hypättiin Jump for Dystonia ja video olisi nyt tässä – ja asiaa tärkeästä aiheesta.

“Hyppy dystonian puolesta” on tapahtuma, joka sai alkunsa vesileikistä Intian valtameressä. Sen keksi Monika Benson, joka upeassa urakiidossa järkyttyi huomatessaan oudon oireen. Kesken rutiininomaisen työtehtävän hänen päänsä vääntyi sivuun.

On outo tunne, kun keho tekee jotain, mihin itse ei pysty vaikuttamaan. Kehon hallinta on luonnollista ja sen menettäminen tuntuu aina luonnottomalta. Ei pysty vaikuttamaan siihen miten jokin kehon jäsen toimii, ei vaikka käyttäisi kaiken tahdonvoimansa. Dystoniassa on kysymys juuri siitä, kehon jonkin osan hallinnan menettämisestä…

Lue lisää