Uutisia Euroopasta

Viikko 47

  • tiistaina ympäristövaliokunnan kokouksia Brysselissä
  • keskiviikkona UITP kansainvälinen älyliikenteen seminaari sekä EP:n kuljetusalaa ja lähetettyjä työntekijöitä koskeva seminaari Tallinnassa
  • torstaina liikennevaliokunnan kokouksia Brysselissä

Komissio laittaa vauhtia liikenteen päästövähennyksiin

Euroopan komissio julkaisi tänään autonvalmistajia koskevat, uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteet, vuosille 2025 ja 2030. Pidän asetettuja tavoitteita kunnianhimoisina, mutta täysin saavutettavissa olevina.

Euroopan suurimpana T&K-investoijana autoteollisuus satsaa noin 45 miljardia euroa vuosittain tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkossa summa tulee väistämättä kasvamaan, sillä vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö vaatii uusia investointeja.

Euroopan suurimpana vientialana autoteollisuus on aina ollut huolissaan kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Realiteetti on kuitenkin se, että ilmastotyössä ei tapahdu liikenteen osalta mitään, elleivät tavoitteet ole kohdillaan. Volkswagenin päästöskandaali viimeistään osoitti, kuinka häikäilemättömästi lainsäädännön porsaanreikiä on vuosikymmenet käytetty hyväksi.

Lue lisää

Lobbarilista

Viikolla 43 tavatut vaikuttajat:

24.10. Gibraltarin edustajat, Gibraltarin asema Brexitin jälkeen; Airports Council International, lentokenttien kilpailu Euroopassa
27.10. Autotuojat, Autoteollisuus ja Suomen autokierrätys, liikenteen päästöt ja polttoaineet

Lue lisää

Onnea YK ja onnea presidentti Halonen!

Vuoden YK:n ystävä -kunniamaininta jaetaan tänään, YK:n päivänä presidentti Tarja Haloselle. Palkintoperusteissa kerrotaan, kuinka presidentti Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa, ja kuinka hänen koko uraansa on leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Ottaisipa Suomi Halosesta mallia!

Me olimme ennen aktiivisia YK:ssa ja rauhanturvaamisessa – mihin kansainvälinen poliittinen profiilimme on kadonnut? Rauhansovittelu oli ylpeyden aiheemme – miksi emme nosta sitä vientituotteeksemme aseiden sijaan?

Lue lisää

Ei kuolla vielä

Suomi on ollut Euroopan Unionin jäsen vuodesta -95 ja tänä aikana edunvalvontamme on monessa kohtaa perustunut kuolemiseen.

On eletty läpi turvekriisit ja rikkidirektiivit. Ja aina osa teollisuudesta on käynyt Brysselissä kuolemassa. Jälkikäteen katsottuna elämä on kuitenkin jatkunut ja parhaimmillaan teollisuudelle on koitunut muutoksista enemmän voittoja kuin tappioita.

Jälleen on yhden kuoleman aika. Suomalainen metsäteollisuus kituu LULUCF:n maankäyttövaatimusten kourissa. Kaikki on menetetty ja metsänomistajatkin kuolevat pystyyn. Mitään ei voida tehdä, uusi suunniteltu teollisuus vetää liikkuvat taakse.

Vai noinkohan sittenkään? Oliko komissiolla todellakin tarkoitus kurittaa pientä vaivaista Suomea, sulkea sen ovet ja lukita ikuisiksi ajoiksi meidät metsäreservaatiksi, puskemaan vihreää kultaa?

No, ei ollut.

Lue lisää

Jakamistalous – palveluiden nyhtökaura?

Julkaistu Kalevassa 27.6.2017

Pitkiä käytäviä, vielä pidempiä kokouksia ja arkista lainsäädäntötyötä: nämä ovat Euroopan parlamentin arkipäivien peruskauraa. Peruskauran lisäksi parlamentissa pääsee välillä myös nyhtökauran äärelle: uusien, innovatiivisten ilmiöiden pariin.

Kulunut kevät on ollut parlamentissa hyvin mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään konkreettisesti hommia sellaisten laajojen ja neitseellisten aiheiden parissa kuin robotiikka ja jakamistalous. Molemmat ovat ilmiöitä, jotka muuttavat laajasti yhteiskuntajärjestystä, työelämää ja tuotantotapoja ja aiheuttavat siten meille lainsäätäjille monenlaista päänvaivaa.

Lue lisää

Inhimillisyyttä ja tervettä harkintaa

Komissio julkaisee tänään hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package).

Sen käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa.

Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä.

Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Voitte siis kuvitella millaisella mielenkiinnolla pakettia sekä Euroopassa että kotimaassa odotetaan!

Odotettavissa onkin varsinainen liikenteen itä-länsiottelu.

Lue lisää

Tiemaksut tulevat

Euroopassa on käynnistymässä keskustelu esityksestä, joka Suomessa on jo useaan otteeseen kansallisella tasolla tyrmätty. Liikennekomissaari Bulc on tuomassa pöytään esitystä koko Eurooppaa koskevasta tiemaksusta.

Yksityiskohdista ei tiedetä vielä juuri enempää. Tiemaksuesityksellä pyritään vastaamaan ennen kaikkea tarpeeseen vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ottamalla käyttöön ”saastuttaja maksaa” -periaate. Ennakkotietojen mukaan komission ehdotus tulee mahdollisesti sisältämään elementtejä, joissa maksu porrastuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Lue lisää

Kuurona ja sokkona

Yli 450 järjestöä, 101 oikeustieteen professoria, 3,5 miljoonaa Euroopan kansalaista… mutta vetoomukset kaikuivat kuuroille korville.

EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta vastaan on kampanjoitu pitkään ja laajapohjaisesti. Päättäjille lähettämässään avoimessa kirjeessä järjestöt esittivät syvän huolensa tänään parlamentin äänestyksessä hyväksytystä sopimuksesta, joka voimaan astuessaan voi heikentää työntekijöiden ja ympäristön suojelua ja tarjota ulkomaisille sijoittajille tehokkaita työkaluja hyökätä yleistä etua ajavaa sääntelyä vastaan.

Kaikki kauppasopimuksen vastustajat on leimattu tämän päivän keskustelussa Le Penin ja Trumpin kumppaneiksi, äärivasemmistolaisiksi tai äärioikeistolaisiksi.

Niinpä niin. Sellaisiahan ne ammattiliitot, viljelijäyhdistykset, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit ja valtioiden suvereniteetin puolustajat ovatkin…

Kanadan pääministeri Trudeau näyttää pehmoisella, feministisellä imagollaan sekoittaneen parlamentinkin järjen. Sama mies kävi juuri Trumpin luona hymistelemässä tukensa Keystone XL-öljyhiekkaputkelle, mutta nyt hänen pitäisi muka toimia kauppasopimuksen edistyksellisyyden takuumiehenä?

Vaikka olen feminismistä ja pakolaispolitiikasta Trudeaun kanssa samoilla linjoilla, ei tästä tule kauppoja.

Lue lisää

Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.