Uutisia Euroopasta

Lobbarilista

Viikolla 41 tavatut vaikuttajat:

9.10. Teknologiateollisuus ry, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus; SAK, EU:n työelämäkysymykset
10.10. Kepa ry, RED2 ja energiaunioni; Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunta, EU-vaikuttaminen; PAM ry, työelämäkysymykset ja sosiaalinen pilari; Kapsch TrafficCom, älyliikenne ja tietoturvallisuus;
11.10. Iin Micropolis, vähähiilisyys ja CEF-rahoitus; Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, biotalous; Turun autoilijat ry, EU-edunvalvonta; SKAL ry ja Teknologiateollisuus ry, vähähiilinen liikenne; ECA, ilmailun sosiaaliset kysymykset
12.10. Romanian parlamentti, lähetetyt työntekijät liikennesektorilla

Lue lisää

Viikko 42

  • ryhmäviikko Brysselissä: varjotapaamisia, trilogineuvotteluja, tapaamisia
  • torstaina puheita Helsingissä

Ei kuolla vielä

Suomi on ollut Euroopan Unionin jäsen vuodesta -95 ja tänä aikana edunvalvontamme on monessa kohtaa perustunut kuolemiseen.

On eletty läpi turvekriisit ja rikkidirektiivit. Ja aina osa teollisuudesta on käynyt Brysselissä kuolemassa. Jälkikäteen katsottuna elämä on kuitenkin jatkunut ja parhaimmillaan teollisuudelle on koitunut muutoksista enemmän voittoja kuin tappioita.

Jälleen on yhden kuoleman aika. Suomalainen metsäteollisuus kituu LULUCF:n maankäyttövaatimusten kourissa. Kaikki on menetetty ja metsänomistajatkin kuolevat pystyyn. Mitään ei voida tehdä, uusi suunniteltu teollisuus vetää liikkuvat taakse.

Vai noinkohan sittenkään? Oliko komissiolla todellakin tarkoitus kurittaa pientä vaivaista Suomea, sulkea sen ovet ja lukita ikuisiksi ajoiksi meidät metsäreservaatiksi, puskemaan vihreää kultaa?

No, ei ollut.

Lue lisää

Jakamistalous – palveluiden nyhtökaura?

Julkaistu Kalevassa 27.6.2017

Pitkiä käytäviä, vielä pidempiä kokouksia ja arkista lainsäädäntötyötä: nämä ovat Euroopan parlamentin arkipäivien peruskauraa. Peruskauran lisäksi parlamentissa pääsee välillä myös nyhtökauran äärelle: uusien, innovatiivisten ilmiöiden pariin.

Kulunut kevät on ollut parlamentissa hyvin mielenkiintoinen. Olen päässyt tekemään konkreettisesti hommia sellaisten laajojen ja neitseellisten aiheiden parissa kuin robotiikka ja jakamistalous. Molemmat ovat ilmiöitä, jotka muuttavat laajasti yhteiskuntajärjestystä, työelämää ja tuotantotapoja ja aiheuttavat siten meille lainsäätäjille monenlaista päänvaivaa.

Lue lisää

Inhimillisyyttä ja tervettä harkintaa

Komissio julkaisee tänään hartaasti odotetun maantieliikenteen sääntelykokonaisuuden, ns. liikkuvuuspaketin (mobility package).

Sen käsittely parlamentissa sekä neuvottelujen läpivienti neuvoston kanssa tulee olemaan tämän parlamenttikauden loppupuoliskon keskeisin työmaa liikennevaliokunnassa.

Komission paketti sisältää kaikkiaan kuusi lainsäädäntöaloitetta, joista osa on olemassaolevan lainsäädännön päivittämistä, osa taas kokonaan uusia aloitteita. Paketti koskee maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkina- ja sosiaalisia kysymyksiä.

Aloitteissa ehdotetaan yleiseurooppalaisia pelisääntöjä muun muassa sellaisille paljon puhuttaville aiheille kuin liikenteen hinnoittelu ja kabotaasi. Voitte siis kuvitella millaisella mielenkiinnolla pakettia sekä Euroopassa että kotimaassa odotetaan!

Odotettavissa onkin varsinainen liikenteen itä-länsiottelu.

Lue lisää

Tiemaksut tulevat

Euroopassa on käynnistymässä keskustelu esityksestä, joka Suomessa on jo useaan otteeseen kansallisella tasolla tyrmätty. Liikennekomissaari Bulc on tuomassa pöytään esitystä koko Eurooppaa koskevasta tiemaksusta.

Yksityiskohdista ei tiedetä vielä juuri enempää. Tiemaksuesityksellä pyritään vastaamaan ennen kaikkea tarpeeseen vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ottamalla käyttöön ”saastuttaja maksaa” -periaate. Ennakkotietojen mukaan komission ehdotus tulee mahdollisesti sisältämään elementtejä, joissa maksu porrastuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Lue lisää

Kuurona ja sokkona

Yli 450 järjestöä, 101 oikeustieteen professoria, 3,5 miljoonaa Euroopan kansalaista… mutta vetoomukset kaikuivat kuuroille korville.

EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta vastaan on kampanjoitu pitkään ja laajapohjaisesti. Päättäjille lähettämässään avoimessa kirjeessä järjestöt esittivät syvän huolensa tänään parlamentin äänestyksessä hyväksytystä sopimuksesta, joka voimaan astuessaan voi heikentää työntekijöiden ja ympäristön suojelua ja tarjota ulkomaisille sijoittajille tehokkaita työkaluja hyökätä yleistä etua ajavaa sääntelyä vastaan.

Kaikki kauppasopimuksen vastustajat on leimattu tämän päivän keskustelussa Le Penin ja Trumpin kumppaneiksi, äärivasemmistolaisiksi tai äärioikeistolaisiksi.

Niinpä niin. Sellaisiahan ne ammattiliitot, viljelijäyhdistykset, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit ja valtioiden suvereniteetin puolustajat ovatkin…

Kanadan pääministeri Trudeau näyttää pehmoisella, feministisellä imagollaan sekoittaneen parlamentinkin järjen. Sama mies kävi juuri Trumpin luona hymistelemässä tukensa Keystone XL-öljyhiekkaputkelle, mutta nyt hänen pitäisi muka toimia kauppasopimuksen edistyksellisyyden takuumiehenä?

Vaikka olen feminismistä ja pakolaispolitiikasta Trudeaun kanssa samoilla linjoilla, ei tästä tule kauppoja.

Lue lisää

Mallioppilas ylittää odotukset

Helsingin Sanomat kirjoittaa 12.2., että esittämäni väite Suomesta Euroopan unionin mallioppilaana elää vahvana, mutta väitteen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa. Väitettäni on arvioitu tutkimalla Suomea kohtaan käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä.

Suomella on vähemmän rikkomusmenettelyjä kuin EU-mailla keskimäärin, mutta väitteeni hyväntahtoisesta hölmöydestä ei perustu vain direktiivien toimeenpanon määrään. Kyse on myös laadusta: kuinka direktiivin liikkumavaraa käytetään kansallisessa lainsäädännössä.

Suomessa on menty usein tiukimman kautta. Esimerkiksi käy vaikkapa hankintalaki: Suomessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansallisen hankintalain piirissä, vaikka EU-lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Toinen esimerkki löytyy liikenteen puolelta. Suomessa ennakoitiin neljättä rautatiepakettia kiirehtimällä kilpailun avaamista rautateiden henkilöliikenteessä jo silloin, kun lainsäädäntöä vasta neuvoteltiin. Samaan aikaan useilla jäsenmailla oli vielä edellisetkin rautatiepaketit toimeenpanematta.

En ole esittämässä, että emme lainkaan noudattaisi yhteisesti sovittuja sääntöjä – muistutan vain, että direktiiveissä löytyy yleensä joustonvaraa ja tilaa myös järjen käytölle, jotta löydetään Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Syyt mallioppilasmentaliteettiin löytyvät yleensä kotimaisista poliittisista intohimoista.

Kompromissi jonka kanssa voi elää

Tänään keskiviikkona Euroopan parlamentti äänestää tämän kauden varmasti kiistellyimmästä ja poliittisesti mielipiteitä eniten jakavasta liikennealan sääntelykokonaisuudesta, nimittäin 4. rautatiepaketin poliittisesta pilarista.

Kyseessä on kokonaisuus, jota Suomessa on ennakoitu jo oman ministerikauteni aikana ja jota tämänhetkinen hallitus on käyttänyt keppihevosena hötkyillessään rautatieliikenteen kilpailun avaamisen kanssa.

Kunnon poliittisen kompromissin tavoin lainsäädäntökokonaisuus on sellainen, jota ei rakasta kukaan: eivät markkinaliberalistit oikealla (”aivan liian maltillinen kokonaisuus, vasemmisto jarruttaa edistystä”) eivätkä toverit vasemmalla (”Ranskan ja Italian perinteiset työpaikat vaarassa!”).

Omasta mielestäni rautatiepaketti on kompromissi, jonka kanssa voi elää – tämän parempaa ei tästä koneistosta tule irtoamaan. Euroopan yhtenäisen rautatiealueen luominen on osa EU:n liikennepoliittista agendaa ja erityisesti matkustajien kannalta kannatettava projekti. Neljäs rautatiepaketti on harjoitus, jolla tämä projekti saatetaan päätökseensä. Olisi taistelua tuulimyllyjä vastaan vastustaa yhtenäisen rautatiealueen luomista.

Neuvottelut poliittisesta pilarista oli pitkät ja kiviset, mutta – ottaen huomioon vallitsevat poliittiset valtasuhteet ja niiden aiheuttamat realiteetit – lopputulos on siedettävä ja riittävän tasapainoinen. Tällä paketilla luodaan alalle selkeä aikataulu ja yhtenäiset pelisäännöt, ja siirtymäajat ovat niin pitkät että kaikki toimijat ennättävät valmistautua tulevaan huolella.

Lue lisää

Yhteinen häpeä

WHO:n maanantaisen raportin mukaan Aleppossa on 270 000 ihmistä jumissa, eikä alueella ole enää toimivia sairaaloita. Pelastajilta on ruumispussit loppu. Ennenaikojaan syntyneitä vauvoja ei voi enää pitää keskoskaapeissa, koska ei ole sairaaloita.

Järjetöntä tuhoa, kaikkien pelisääntöjen rikkomista humanitääristen kohteiden tuhoamisella.

Kyllähän tässä iskee epätoivo. Ymmärrän hyvin ihmisten kysymykset, onko Suomi tai Eurooppa tehnyt tarpeeksi konfliktin katkaisemiseksi ja rauhan luomiseksi. Näitä ihmisiä on autettava.

Niin kotimaamme kuin EU on tuominnut sotilaalliset toimet ja varsinkin niiden tarkoituksellisen kohdentamisen siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin.

Mutta tuomitseminen ei riitä.

Kaikki mahdollisuudet ja kanavat on käytettävä, jotta saamme konfliktin osapuolet sitoutumaan koko maata koskevaan tulitaukoon ja varmistamaan humanitaarisen avun saaminen perille. Eri maiden hallitusten tasolla on tehty toimia, mutta myös Venäjän kansalaiset pitäisi saada vetoamaan omiin päättäjiinsä silmittömän tuhoamisen lopettamiseksi.

Lue lisää