Merja Kyllönen

MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä

Polkumyyntiä ja kilpailuvimmaa

Tämä viikko on työskennelty tarmolla liikenteen sosiaalikysymysten parissa.

Tänään emännöin yhdessä kollegoideni Paloma Lopezin (Espanja) ja Rina Ronja Karin (Tanska) kanssa tilaisuutta ”Social Dumping in the Transport Sector” (Sosiaalinen polkumyynti liikennealalla). Keskityimme erityisesti tieliikenteen ja ilmailun haasteisiin. Liikennesektori ei toki ole ainut ala, jossa ongelmia esiintyy, mutta luonteensa vuoksi se on poikkeuksellisen haavoittuvainen: työolot ja olosuhteet kun heijastuvat suoraan turvallisuuteenkin.

IMG_4906

Tilaisuudessa oli paikalla pyynnöstäni muutakin suomalaisääntä, kun Pasi Moisio SKAL:ista kertoi tilanteesta Suomen kuljetusalan näkökulmasta. Parlamentissa on parasta aikaa valmistelussa oma-aloitemietintö sosiaalisesta polkumyynnistä ja niinpä me mepit saimmekin nyt todella hyvän tilannepäivityksen asioiden todellisesta tilasta liikennesektorilla. Parlamentti keskustelee ensi viikolla täysistunnossa myös lähetettyjen työntekijöiden tilanteesta.

Tapasin aamulla myös suomalaisia kuljetusalan liittojen edustajia heidän vieraillessaan Brysselissä. Keskustelimme muun muassa neljännestä rautatiepaketista sekä raideliikenteen tilasta Suomessa. Koska neuvottelut neljännestä rautatiepaketista ovat täällä parlamentin ja neuvoston välillä vielä kesken, ihmetyttää Suomen tarve keulia asiassa. Välillä tekisi mieli täältä oikein kunnolla karjasta että vetäkää nyt h***tti hetki henkeä ennen kuin maamme kaikki palvelut on pian uhrattu ja kansallisomaisuus myyty tämän kilpailunavaamis- ja yksityistämisvimman vallassa.

Lue lisää

Lapiolle ja talikolle töitä

Merja antaa haastattelua vasemmistoryhmän tiedotustilaisuudessa 2.3.

Merja antaa haastattelua vasemmistoryhmän tiedotustilaisuudessa 2.3.

Autoalan päästöhuijauksia tutkiva valiokunta järjestäytyi tänään Euroopan parlamentissa. Vasemmistoryhmän tsekkiläinen Kateřina Konečná toimii valiokunnan varapuheenjohtajana, allekirjoittanut vasemmistoryhmän koordinaattorina, ja kolmas edustajamme on Neoklis Sylikliotis.

Olen tämän valiokunnan ainoa suomalaisjäsen.

Volkswagenin päästöhuijausten paljastuttua autoalan ympärillä on kuohunut skandaali toisensa jälkeen. Volkswagenin lisäksi huijareita paljastui muitakin, ja lehtitietojen mukaan myös suomalainen renkaanvalmistaja on mahdollisesti manipuloinut pörssikurssejaan (ja niihin sidottuja johtajien optiotuloja) huijaamalla rengastesteissä.

Mihin kuluttaja ja kansalainen voi luottaa tämän jälkeen? Mistä meitä laskutetaan, jos annettuihin tietoihin ei voi luottaa?

Autojen päästöhuijaus on siitä surullinen juttu, että kymmenien vuosien aikana on ollut aikaa laittaa asiat kuntoon, mutta eipä ole laitettu. Teknologia on olemassa, koska sitä käytetään vientiin, mutta ei eurooppalaisiin autoihin koska massatuotanto on liian kallista. Ihmishenget ovat ilmeisesti liian kalliita?

Lue lisää

Eurooppa natisee liitoksissaan

Euroopan parlamentti aloittaa vuotta 2016 jälleen kerran kriisitunnelmissa. Vuosi 2015 oli Euroopan integraation vaikein. Terrori-iskujen järkyttävä sarja käynnistyi Ranskan Charlie Hebdosta ja on jatkunut tänäkin vuonna muun muassa Istanbulissa. Perusturvallisuuden tunne on järkkynyt ja unioni hakee uudenlaisia linjauksia mm. rajavalvontaan ja terrorismin torjuntaan.

Puheenjohtajakautensa vuodenvaihteessa aloittaneella Hollannilla on edessään varsinainen urakka selvitäkseen normaalin ohjelman lisäksi kaikista niistä uusista käänteistä, mitä esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Turkissa, Tanskassa ja Englannissa on tapahtunut. Hollannin ykkösteemoja tulevan puolen vuoden ajan ovat kasvu ja työllisyys, ja Euroopan komission strategisten investointien ohjelma. Monen vuoden kurimuksen jälkeen EU-maille on näköpiirissä parempia aikoja (jotka tosin eivät vieläkään näytä heijastuvan Suomen talouskasvuun), mutta saa nähdä vievätkö Brexit ja pakolaiskriisi puheenjohtajamaan kaiken huomion?

Lue lisää:

http://www.metalli7.fi/news/75/63/Eurooppa-natisee-liitoksistaan/d,uutinen

Miksi pakko ja kiire?

Metsähallitus on meidän yhteistä omaisuuttamme, samalla tavalla kuin meidän metsämme ja järvemmekin ovat yhteistä omaisuutta.

Se, mitä uuden metsähallituslain piti tehdä, oli selkeyttää ja yksinkertaistaa tämän omaisuuden hallintojärjestelmää.

Viimeistään eilisen talousvaliokunnan lausunnon jälkeen voi todeta, että eipä ole alkuperäisestä aikomuksesta paljon jäljellä.

”Valiokunta pitää tärkeänä, ettei hyvin toimivia rakenteita turhaan lähdetä muuttamaan”, kuuluu talousvaliokunnan kanta. Näin olisikin fiksua, miksi muuttaa toimivaa konetta?

Ideologinen yhtiöittämispakko jääkin nyt talousvaliokunnan lausunnon ainoaksi vaateeksi.

EU:n kilpailukomissaari vastasi kuitenkin jo joulukuussa kirjalliseen kysymykseeni, että EU ei vaadi Suomen Metsähallitukselta mitään erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta.

Suomen mallioppilasajattelu on eduskunnassa hengissä ja voi hyvin. Nyt vedotaan käyttöoikeussopimusdirektiiviin, joka on vasta tulossa voimaan. Talousvaliokuntakin toteaa, ettei uuden sääntelyn soveltamiskäytäntöä ole vielä muodostunut, eikä tässä vaiheessa voida varmuudella arvioida, sovelletaanko direktiiviä edes hallituksen esityksen tarkoittamaan yksinoikeuteen harjoittaa metsätaloutta tai oman omaisuuden myymiseen.

Silti pidetään kiinni siitä, että pakko on yhtiöittää, ja kiireesti. Miksi?

Koska tämä EU:sta tuleva pakko ja kiire näyttää olevan nykyhallituksen pakkomielle, kysyin asiasta komissiolta vielä uudestaan. Jos komissaari Vestagerin vastaus jätti edelleen joitain epäselvyyksiä, toivon uuden, kiireellisenä käsiteltävän kysymyksen selkeyttävän asiaa. Olen nyt siis toivonut komissiolta laajempaa kokonaisarviointia tilanteesta Suomen hallituksen jatkaessa yhtiöittämisaikeita.

Lue lisää

Antibioottiresistenssi kuriin

Pitkän väännön ja tämän päiväisen äänestyksen jälkeen saimme ympäristövaliokunnassa vihdoin eläinlääkeasetukseen keskittyvän mietinnön eteenpäin jatkoneuvotteluihin.

Kun puhutaan eläinlääkinnästä, puhutaan väistämättä antibiooteista (vaikka nyt käsittelyssä oleva säätely koskee kyllä myös mm. eläinlääkintätuotteiden saatavuutta, hallinnollisia kysymyksiä sekä kilpailu- ja innovaatiokysymyksiä).

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eläintautien hoitoon käytettäviä antibiootteja saa vain eläinlääkärin määräyksestä, ja kiitos pitkien varoaikojen ja tiukan kontrollin, suomalainen liha tai maito ei pullistele antibioottijäämiä.

Muualla Euroopassa antibiootteja käytetään huolettomammin, sekä lääkintään että eläinten rehuissa. Jos kuitenkin haluamme säilyttää antibioottihoitojen tehon (ihmisille tai eläimille) on antibioottien käyttöä saatava vähennettyä (sekä ihmisillä että eläinten hoidossa ja rehuissa).

Lue lisää

Konkreettisten toimien aika

Eduskunnan istuntokauden avauksestakin saatiin aikaan mielensäpahoittajien vuosikokous. Olisinpa ehkä itsekin mieleni pahoittanut, ellen sattuisi vuosien takaa tuntemaan presidenttimme Sauli Niinistön ajattelua.

Tasavaltamme presidentillä on oma juridinen lähestymistapansa asioihin. Joskus se on turhankin konstailematon ja suora, kuten puhe eduskunnassa osoitti. Hän ei kursaile ja kuorruta, vaan sanoo kuten ajattelee. Ja totuus on siitä ikävä, että se kopsahtaa meihin. Osuu otsaluuhun ikävästi ja jää takaraivoon kiertelemään.

Sen sijaan, että jäisimme märehtimään, josko presidenttimme nyt juristina olisi kehottanut välttämään lakien noudattamista (mitä hän nyt ei tehnyt, jos puheen kuunteli tarkkaan), voisimme nyt yhdessä miettiä, miten parhaiten hoidamme käsillä olevaa tilannetta. Maailmaa kohdanneen haasteen kokoluokka on uusi, joten toden totta olemassa oleva lainsäädäntö ja sovitut sitoumukset eivät vain arjessa toimi. Ei kannata ampua viestintuojaa, vaikka viestistä jäikin lämpö puuttumaan.

Puhe oli herättävä ja siksi se varmaan oli tarkoitettukin, sillä se sai minut pohtimaan mitkä ovat ne ratkaisut, joilla saamme apua heille kenelle apu kuuluu. Ja miten voimme oikeasti auttaa ihmisiä myös kotimaissaan, kun kaikki eivät Suomeenkaan asti voi tulla? Miten puutumme järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja mittavaan rahaliikenteeseen ihmissalakuljetuksen ympärillä? Miten pidämme kiinni sopimuksista ja kansainvälisistä sitoumuksista, jos olemme pian ainoita, jotka näin tekevät?

On surullista katsoa, kuinka kotimaa käpertyy käpertymistään ja kaikki keskittävät voimavaransa toisten sanojen raatelemiseen konkreettisten ratkaisujen huutaessa tekijöitään. Meidän on kyettävä löytämään inhimillisiä, järkeviä ratkaisuja.

Meitä tarvitaan kaivamaan maailmasta riittävä rahoitus pakolaisleireille, meitä tarvitaan lopettamaan silmitön asekauppa, meitä tarvitaan lopettamaan entisaikojen malliin rehottava kaupallinen ja taloudellinen riisto. Meitä tarvitaan rauhansovittelijoina kriisialueilla, meitä tarvitaan taistelemaan kaksin käsin ihmiskaupan ja salakuljetuksen kasvavaa bisnestä vastaan, meitä tarvitaan luomaan turvallinen ja toimiva järjestelmä pakolaisvirtojen ohjaamiseen, jotta he saavat apua, jotka apua todella tarvitsevat.

Meitä tarvitaan myös tekemään yhdessä toimia muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa, jotta yhteisesti sovitut asiat oikeasti toteutetaan. Tyhjän puhumista on tehty jo riittävästi.

Puhdas ilma on prioriteetti

Huomenna äänestykseen tuleva RDE-vastalause, eli autojen todellisia päästöjä käsittelevä äänestys, tulee varmasti jakamaan parlamenttia.

Kyse on dieselautojen typen oksidien päästöistä. Tällä hetkellä asetus määrittelee päästörajan 80 mg kilometrille. Komissio esittää, että koska on käynyt ilmi että autojen testaus on ollut epäluotettavaa, me löyhentäisimme dieselautojen typen oksidien päästörajoja.

Eli kun tiukkoja rajoja ei ole noudatettu, annettaisiin lisää löysää. Kun parlamentti keskusteli asiasta tammikuussa, komissaari Bienkowska selitti, että koska dieselautot ylittävät tällä hetkellä päästörajoitukset 4-5-kertaisesti, ehdottaa komissio sääntelyyn merkittäviä muutoksia ja ”uniikkia ja sopivaa” ratkaisua.

Lue lisää

VW-päästöhuijausta tutkimaan

Euroopan parlamentti päätti tänään asettaa tutkintavaliokunnan tarkastelemaan Volkswagenin päästöhuijausskandaalin johdosta tarvittavia toimenpiteitä.

Olen valiokunnan ainoa suomalaisjäsen ja koordinoin valiokunnan koko vasemmistoryhmän työtä liikennevaliokunnan toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä.

Tutkintavaliokunta perustettiin selvittämään päästöhuijausskandaalin yhteydessä paljastuneita puutteita Euroopan komission sekä jäsenmaiden autoalaa valvovien viranomaisten toiminnassa. Valiokunta tulee kiinnittämään huomiota erityisesti testiolosuhteissa ja oikeissa ajo-olosuhteissa mitattujen päästöjen eroihin sekä siihen kuinka päästöjen mittausta ja valvontaa voidaan tehostaa.

Lue lisää

Kiinnostava kevät edessä

Brysselissä vuoden toinen viikko on ollut vielä hiljainen. Suurin osa mepeistä jatkaa joulutaukoaan ensi viikon täysistuntoon asti, mutta me ympäristövaliokunnan koordinaattorit olemme jo pitäneet istuntoa ja suunnitelleet kevään hommia.

Omalta osaltani tuplapesti jatkuu: koordinoin vasemmistoryhmän puolesta liikennevaliokunnan asioita, mutta myös ympäristövaliokunnan koordinaattorin homma jatkuu. Kateřina Konečná jatkaa äitiyslomaansa näiltä näkymin ainakin helmikuulle, mahdollisesti pidemmällekin kevääseen.

Lisäksi sain vastuulleni Volkswagenin päästöhuijausta tutkivan erillisen tutkintavaliokunnan koordinoinnin. Varjoraportöörinä keskityn valiokunnan lausuntoon uusiutuvan energian edistämisestä teollisuusvaliokunta ITRElle.

Liikennevaliokunnassa vuosi alkaa valmistautumisella Suomen matkaan. Valiokunta tutustuu helmikuun alussa Suomessa liikennealan innovaatioihin ja toimijoihin maalla, merellä ja ilmassa. Lunta ja pakkasta on ainakin luvassa!

Toivottavasti Suomen matka tuo mukanaan uusia ajatuksia ja raikkaita pohjoisia tuulia valiokunnan työhön. Kevään aikana valiokunnassa etsitään uusia mahdollisuuksia pienille liikenneyrityksille, pohditaan logistiikkaa ja multimodaalisia kuljetuksia TEN-T verkolla ja jatketaan rautatiepaketin kilpailun avaamisosan käsittelyä.

Ja ensi viikolla täysistunnossa äänestetään digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, jossa toimin liikennevaliokunnan lausunnon osalta esittelijänä.

Työt ei Brysselissä tekemällä lopu, mutta sitä vartenhan täällä ollaan. Valoisaa ja inhimillistä uutta vuotta kaikille!

Direktiiveistä ja niiden noudattamisesta

Suomessa on viime päivinä keskusteltu kahdesta eri direktiivistä mielenkiintoisen eri tavoin: asedirektiiviä ei aiota noudattaa jos ei Suomen kantaa huomioida, mutta kabotaasin eli ulkomaisilla ajoneuvoilla suoritettujen Suomen sisäisten kuljetusten suhteen ollaan nostamassa kädet pystyyn.

Suomihan on jäänyt Tanskan kanssa oman kuljetusalan turvaamisessa varsin yksin viime vuosina eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Keskeinen ero Suomen määritelmien ja EU-säännösten välillä on se, kuinka kuljetetut kuormat lasketaan. Suomessa erilliseksi kuljetukseksi lasketaan myös se, kun osa kuormasta puretaan matkan varrella. EU ei erottele tällaisia osakuormia, vaan kuljetus lasketaan yhdeksi kuormaksi, vaikka sitä vietäisiin eri paikkoihin.

Euroopan komissio on pitänyt Suomen nykyistä kabotaasin määritelmää ja väliaikaisuuden vaatimusta EU:n säännösten vastaisena ja on aikonut haastaa Suomen EU:n tuomioistuimeen, jos Suomi ei muuta säännöksiä.

Toisaalta ymmärrän nykyisen ministerin tuskan rikkomusmenettelyn uhatessa, mutta toisaalta en ymmärrä hallituksen logiikkaa: yhdessä asiassa ollaan valmiita taistelemaan viimeiseen mieheen/naiseen ja toisessa nostetaan kädet pystyyn. Eikö sama tiukka linja toimi, vai jäikö liikenne ilman hallituksen yhteistä tukea?

Lue lisää